Heinola-Seuran 30-vuotishistoriikki

Siltojen kaupungin
kotiseutuyhdistys
itäisessä Hämeessä

Heinola - satojen yhdistysten kaupunki
Heinola-Seura 30-vuotias

”Tehtävänä siirtää heinolalaisuutta sukupolvelta toiselle”

(Historiikin kavennetut tekstit on poimittu seuran asiakirjoista.)

Poimintoja yhdistyksen toiminnasta vuosilta 1985-2015

Kotiseututyö on kansalaistoimintaa parhaimmillaan. Suomen Kotiseutuliitto on maamme suurimpia kansalaisjärjestöjä. Sen toiminnan piiriin kuuluu 150 000 kulttuuritietoista kansalaista. Paikallisyhdistyksiä on 690, Heinola-Seura yhtenä niistä. Sen ensisijaisena tehtävänä on siirtää heinolalaisuutta sukupolvelta toiselle. Sitä teemme oman toimintamme avulla. Niin on tehty jo 30 vuotta. Kesäkuun 7.päivänä vietämme toimintamme 30-vuotisjuhlapäivää.

Perinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on ikiaikaista työtä. Mitä enemmän tiedämme juuristamme, sitä syvempi on suhteemme synnyinseutuumme tai tämänhetkiseen koti- ja asuinympäristöömme. Nouseva kylä- ja asukasyhdistystoiminta laajentaa Heinolassakin kotiseututyötä kunnan jokaiseen kolkkaan.

Kotiseututyöllä vankat perinteet Heinolassa

Heinola-Seura perustettiin 1985 jatkamaan työtä kunnallisen kotiseutulautakunnan toiminnan loputtua. Innostuneita henkilöitä löytyi tekemään sitä kansalaistoimintana. Kaupungin arvokas historia residensseineen ja kylpyläperinteineen sekä sijainti luonnonkauniilla paikalla veden ja harjun kainalossa antoivat hedelmälliset juuret toiminnan jatkumiselle. Seura toivoo, että aikaisemmin tehty työ elää ja jatkuu Heinola-Seuran toimintana edelleen myös kotouttamisena uudet heinolalaiset kotiseutuunsa. Heinola-Seuran syntysanat lausui liikkeenharjoittaja Mailis Hänninen.

Liikkeenharjoittaja Mailis Hänninen avasi 30.5.1985 seuran perustavan kokouksen Heinolan kaupunginmuseossa ja innosti runsasta kokousyleisöä perustamaan paikkakunnalle kotiseututyöstä vastuuta kantava yhdistys.

Mailis Hänninen loi puheenvuorossaan suuntaviivat seuran tulevalle työlle:
”Kotiseututyön asema on viime vuosien aikana vahvistunut ja sen tavoitteet ovat entisestään muuttuneet. Kotiseututyö tunnustaa perinteiden suuren arvon ja merkityksen, mutta ei myöskään halua olla terveen ja tarpeellisen kehityksen jarruna. Tärkeätä on nimenomaan paikallisen omaleimaisuuden säilyttäminen, koska se on sekä aineellinen että henkinen ympäristön arvo, jonka perustekijöitä ovat luonto, ihminen ja kulttuuri.”

Yksimielisyyden vallitessa seura perustettiin ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kaupungininsinööri Mauno Laakso. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Timo Ihamäki ja sihteerinä Timo Kaattari. Heinola-Seuran ensimmäisiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Mailis Hänninen, Veijo Karhinen, Maija Kippola, Kari-Paavo Kokki, Toini Laitinen, Kaija Multamäki, Kalervo Sukura ja Seppo Tyrväinen. 1985.

Yhdistyksen puheenjohtajat: Mauno Laakso 1985-1986, Mailis Hänninen 1987-1990, Kalervo Sukura 1991-1992, Matti Multamäki 1993-1997, Pekka Saarinen 1997-2005, Kalevi Peltola 2006-.

Sihteerit: Kari-Paavo Kokki 1985-1986, Sisko Paronen 1987-1992, Pirkko Saarelma 1993-1994, Hannu Koski 1995-1999, Leena Alho 2000-2007, Marja Melfsen 2008, Kalevi Peltola 2009-2012, Sari Volanen 2013-.

Seuran kunniajäsenet: Mailis Hänninen, Kaija Multamäki, Maija Kippola, Toini Laitinen, Esko Aalto, Kari-Paavo Kokki, Pertti Saleva.

Seuran nykyinen johtokunta: puheenjohtaja Kalevi Peltola, jäsenet Olavi Rainio, Anna Tiainen, Pekka Saarela varapuheenjohtaja, Sari Volanen sihteeri, Sirkku Orasmaa, Taisto Lehmusvuori, Jaana Vesikko ja Leevi Lyytikäinen.

Heinola-Seura on hyvässä iässä. Seuran parhaat toiminnan vuodet ovat vielä edessäpäin. Suomen ensimmäinen kotiseutuyhdistys perustettiin Lohjalle jo 1894, Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät.

Kuuden puheenjohtajan aikana työ on kehittynyt ja monipuolistunut. Ajan muuttuessa seura on hakenut haasteita uusilla työmuodoilla. Seuran tunnus Heinola-Seura on jokaisen heinolalaisen asialla on paljolti toteutunut.

Tämän päivän kotiseututyö ympärivuotista toimintaa

Yhdistykset hankkivat arvostuksensa toiminnallaan. Siihen on pyrkinyt Heinola-Seurakin. Seura toimii vuosittain tammikuun Allin päivästä Wanhan Ajan Jouluun ja joulun avajaisiin. Talkoolaiset ovat seuran toiminnan tärkein voimavara. Joulukuun alussa Heinola-Seura kutsuu talkoolaisensa kiitoksien merkeissä yhteiseen joulutapaamiseen. Jäseniä seurassa on 350.

Tärkeimmät jokavuotiset tapahtumat ovat Heinolan kotiseutupäivä, Unikeonpäivän aamutapahtuma unikeon valintoineen Kylpylän rannassa, elokuun kaksipäiväiset kalamarkkinat satamassa ja Wanhan Ajan Joulu -tapahtuma WPK-talon pihapiirissä.

Heinolan omaa kotiseutupäivää on vietetty jo kahdeksan kertaa Allin päivänä tammikuussa. Juhlapäivä on liputuspäivä ja siihen liittyy monipuolisia tapahtumia eri puolella kaupunkia. Allin päivän nimipäiväkutsut ovat päivän tärkein tilaisuus ja siellä koetaan heinolalaisuutta parhaimmillaan. Kahvikutsuilla luovutetaan vuosittain tärkeät Suomen Kotiseutuliiton kotiseututyön ansiomerkit. Päivään liittyy myös eri valokuvaajien valokuvanäyttely kaupunginmuseossa teemana ”Kadonnutta Heinolaa”.

”Heinola-Seuran aloite Heinolan kotiseutupäivän viettämisestä Allin päivänä on todellinen täysosuma. Päivän yhdistäminen Alli Heinämaan nimeen ja elämäntyöhön tuo heinolalaisen kotiseudun ja kotiseututyön merkityksen yksilö- ja henkilökohtaiselta tasolta laajemmalle, yleiselle yhteiskunnalliselle tasolle. Alli Heinämaan moninaiset toimet erilaisissa luottamustehtävissä loivat omana aikanaan tähän kaupunkiin paitsi elämän sykettä, myös turvallisuutta ja lämpöä. Sitä usein peräänkuulutettua sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä, jonka tarve myös tämän päivän hyvinvoivassa Heinolassa koetaan monissa perheissä ja kodeissa polttavana.

Näenkin Heinolan kotiseutupäivän yhtenä tarkoituksena nostaa esiin erilaisissa seuroissa ja yhdistyksissä toimivien tuhansien ihmisten arvokkaan työn heinolaisten keskinäisen yhteenkuuluvuuden ja viihtyvyyden hyväksi”, lausui kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mauno Kuusela avatessaan ensimmäisen Kotiseutupäivän Vanhassa Pappilassa. 2008.

Kodinomainen Vanha Pappila on kuin luotu Allin päivän vietolle. Joskin nimipäivävieraiden joukko on kasvanut vuosien kuluessa äärirajoilleen. Kun on kerran ollut Allin nimipäivillä, sitä ei voi jättää väliin, vinkataan naapurikin mukaan. Heinola-Seuran emännät olivat taikoneet Pappilaan vanhanajan kahvipöydän herkkuineen. Tarjoilun nautittavuutta lisäsivät pöydän kattaus ja tarjoilijoiden musta-valkoiset asut vanhan ajan tyylin mukaisesti. Pöydän ääreltä, pyrysään jälkeen oli mukava istahtaa nauttimaan yhdessäolosta ja runsaasta ohjelmasta. Nimipäivävieraita oli tällä kertaa kauempaakin, Hämeenlinnasta ja Sveitsistä asti. Kotiseuturakkaus on kummallinen asia, se kuljettaa meitä, kauempaakin, kokemaan ja etsimään juuria ennen eletylle. 2010

Heinolan oma kotiseutupäivä on saanut sille kuuluvan arvon ja arvostuksen ja kasvanut keskitalven tärkeimmäksi juhlapäiväksi. Tänä aikana me heinolalaiset tarvitsemme lämpimiä yhdessäolon hetkiä ja kotiseutuun liittyvää yhteisöllisyyttä. 2013

Heinolan kotiseutupäivän yhteydessä on jaettu Suomen Kotiseutuliiton myöntämiä ansiomerkkejä ansioituneille yhdistyksen jäsenille 17. Ansiomerkin ovat saaneet: 2008 Kari-Paavo Kokki, Asko Alho, 2009 Mailis Hänninen, Maija Kippola, Toini Laitinen, 2010 Esko Aalto, Pekka Saarinen, 2011 Sirpa Juuti, Pertti Saleva, 2012 Leevi Lyytikäinen, Olavi Rainio, 2013 Anja Halla, Esko Rantanen, 2014 Matti Aalto, Rauno Endén, 2015 Pekka Grenman ja Veikko Grenman.
Heinola-Seuran 30-vuotisjuhlassa 7.6.2015 saivat ansiomerkin Arto-Sakari Korpinen ja Kalevi Peltola.

”Kadonnutta Heinolaa”-valokuvanäyttelyt kaupunginmuseossa ovat seuran viimeisten vuosien tärkeitä uusia toiminnan laajennuksia. Näyttelyt on avattu Heinolan kotiseutupäivän yhteydessä ja ovat olleet avoinna helmikuun ajan. Menneestä ajasta kertoneet näyttelyt ovat saavuttaneet yleisön suuren mielenkiinnon. Jokaisen näyttelyn avajaisissa on ollut yli sata näyttelyvierasta.

Jo kolmannen kerran Allin päivien aikana saamme todeta, että meitä heinolalaisia on hemmoteltu viime vuosina vanhoilla valokuvilla sarjassa Kadonnutta Heinolaa.

Pari vuotta sitten lehtikuvaajana tunnetun Anja Hallan valokuvanäyttelyssä saimme käydä kuvien myötä menneessä Heinolassa vuosina 1965-1985. Vuosi sitten näyttelyn kuvissa elettiin heinolalaisten arjessa ja juhlissa, kuvaajina Karjalasta Heinolaan muuttaneet Lauri ja Seppo Pihla. Kuvien kautta tutustuttiin vuosiin 1955-1975. Esillä olevan näyttelyn kuvat Kuvia Heinoloista liikkuvat 1970-luvulta 1990 -luvulle. Esko Rantasen näyttely siirtää meidät kuvien suhteen uuteen aikaan, väriaikaan. Edelliset näyttelyt ovat olleet mustavalkoisia. 2015.

Kaikki nämä edellä mainitut kuva-aineistot jatkavat sitä työtä, jota aikoinaan aloitti opettajatar Alli Heinämaa kerätessään yli 2000 valokuvaa entisaikojen Heinolasta. Valokuvakeräys oli yksi osa sitä hänen monipuolista perinnekeräystyötään, joka mahdollisti Heinolan museon perustamisen 51 vuotta sitten 1964. Me tämän ajan heinolalaiset saamme nauttia Allin perustaman museon valtakunnallisesta kukoistuksesta.

Heinolan uuden ajan unikeko on valittu jo 20 kertaa Kylpylän rannassa. Kylpylätoiminnan päätyttyä unikekoperinne loppui 50 vuodeksi, kunnes Heinola-Seura viritti sen uudelleen 1985. Unikeko arvonimi myönnetään ansioituneelle heinolalaiselle Heinolan hyväksi tehdystä työstä. Unikeon valitsee Heinola-Seura. Yleisö saa tehdä omat ehdotuksensa tittelin saajasta.

Heinolan "uuden ajan" ensimmäiseksi unikeoksi valittiin heinäkuussa 1995 silloinen kirkkoherra Hannu Niskanen. Hänen jälkeensä kesäaamuisen kylvyn Kymessä ovat saaneet vuorollaan verojohtaja Seppo Käkelä, kultaseppä Veikko Rantanen, kauppias Jaakko Juurikkala, Heinolan kansalaisopiston rehtori Pirkko Marjavaara, Itä-Hämeen päätoimittaja Erkki Puputti, kaupunginjohtaja Hannu Komonen, kapellimestari Markku Johansson, palomestari Hannu Koski, Heinolan asuntomessujen tiedottaja Merja Ojasivu, urakoitsija Kalevi Porvari, Jyränkölän toiminnanjohtaja Mauno Kuusela, rovasti Anja Mastosalo, toimitusjohtaja/luomupekka Pekka Rusila, lintutarhanhoitaja Olli Vuori, luokanopettaja Maila Pakarinen, liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen, yrittäjä Päivi Niemiaho, seurakunnan talouspäällikkö Matti Halme ja vuoden 2014 unikeoksi valittiin kaupunginjohtaja Jussi Teittinen.

Kaikki 20 unikekoa ovat olleet hyvä otos henkilöistä, jotka ovat eri aloilla toimineet unikekotittelin arvoisesti, positiivisesti kaupunkimme parhaaksi. Valittujen unikekojen virka- ja työnimikkeet kertovat myös siitä, että valitut unikeot ovat toimineet laaja-alaisesti elämän eri aloilla. Heinolan unikeot ovat tasalaatuinen sarja positiivisia Heinolan puolesta puhujia ja tekijöitä. 2014

Heinolan unikeolla on arvonsa mukainen asu unimyssyineen. Vuonna 2001, silloinen Heinolan käsi- ja taideteollinen oppilaitos, suunnitteli ja valmisti unikeolle näyttävän vaatetuksen. Järjestyksessä seitsemäs Heinolan unikeko, kaupunginjohtaja Hannu Komonen, sai esitellä aamuvirkuille heinolalaisille ensimmäisenä tämän juhla-asun. Jokainen unikeko saa myös nimensä Leena Kaupin kirjailemana tähän edustusasuun.

Yhteinen ja yllättävä unikekojen joulun alun tapaaminen 9.12.2013 osoitti, etteivät Heinolan uuden ajan unikeot ole vain unikekoja, heissä on enemmänkin unilukkarin vikaa. Jatkuva virta näytti olevan vielä jokaisella päällä. Unikeoista oli joulutapaamisessa 15 paikalla. Kaikkiaan on valittu 19.

Kaikilla unikeoilla oli toiveena Heinolan nousu, jonka vain tekevät itse heinolalaiset. Kaikki julkinen negatiivinen kirjoittelu rakkaasta Heinolasta ei sovi unikekojen pirtaan, ei vie asioita eteenpäin. Kysyttiin: Unikeoistako Heinolan uusi voimavara?

”Sujuva arki” on Heinolan vahvuus. Sitä markkinoikaamme yhdessä. Se on unikekojen ensimmäinen viesti. Kesäasukkaiden yhteinen päivä ja kokoontuminen olisi toinen mietintämyssyyn laitettava unikekojen toive. Jo ensi kesänä. Se voisi olla joka kesä samana päivänä. 2013.

Elokuun alun kaksipäiväisille Heinola/Sillat Lions -klubin järjestämille kalamarkkinoille Heinola-Seura on osallistunut alusta alkaen 16 kertaa. Seuran lohikeitto on vuosittain tärkeä osa markkinoiden ruokahuoltoa. Molempina päivinä valmistetaan 150 litraa keittoa. Kalamarkkinat on seuran talouden kannalta vuoden tärkein tapahtuma, mutta talkoolaisille suuryritys.

”Tännehän on mukava tulla vuosi vuoden jälkeen, järjestäjät ovat ammattilaisia, palvelu pelaa, yleisöä riittää, kauppa käy, meistä pidetään hyvää huolta. Mitä muuta me haluamme. Ohessa on vielä markkinoille sopivaa ohjelmaa, josta myös kauppiaat nauttivat”, kehaisi kauppias kiireen keskeltä. 2013.

Wanhan Ajan Joulu -tapahtumaa on vietetty WPK-talon pihapiirissä joulun alla kahdeksan kertaa. Se on merkittävää yhteistyötä kulttuuritoimiston kanssa seuran toimiessa päävastuussa tapahtuman onnistumisesta. Näyttävät jouluiset toripöydät ja laulava posetiivari ovat tuoneet tilaisuuteen lisää vanhan joulutorin tunnelmaa, samoin kauppias Toropoffin taidekahvila.

Heinola löysi jouluna 2007 pikku kaupunkikuvalleen sopivan ja onnistuneen joulutapahtuman Wanhan Ajan Joulu. Esikuvia tapahtumalle löytyy rannikkokaupunkiemme vuosikymmenien jouluperinteistä. Heinola entisenä residenssikaupunkina tarjoaa myös historiallisen miljöön, siis oivalliset puitteet ja itsestään syntyvän tunnelman joulutapahtuman vietolle. Vuosi vuodelta tapahtuman suosio on kasvanut, joka kertoo siitä, että heinolalaiset ovat yhteistuumin rakentaneet kaupunkiin joululle pysyvän sijan valtakunnan joulupuukaupunkina. 2012.

Vanhin ja seuran pitkäkestoisin tapahtuma oli Rantapuiston Perinnetori elokuun alussa.

Perinnetoritapahtuma Heinolassa syntyi Kalevalan 150-vuotisjuhlavuonna 1985 paikallisen juhlavuoden toimikunnan ideoimana. Suosittu syksyn toritapahtuma Rantapuistossa järjestettiin 21 kertaa. Perinnetori henkilöityi torikivalteri Veikko Mykrään. Perinnetorin elvyttämistä uudelleen on esitetty monen monta kertaa. Elvyttämistoimenpiteistä huolimatta Perinnetori-idea ei lähtenyt liikkeelle. 2011.

Seuran perustamisen alkuvuosina kerättiin muun muassa sellaisia kotoisia näyttelyjä, kuten Pannumyssynäyttely, Keittiöiden kätköistä, Ullakoiden uumenista ja Sodanaikaiset Heinolan miesten puhdetyöt –näyttelyt. Alkuvuosina harjoiteltiin myös toimittaja Maija Kippolan kirjoittamia kuvaelmia Heinolan historiasta ja esitettiin niitä Heinola Päivänä. Käsikirjoitukset ovat tallella, joten niidenkin uudelleen lämmitys olisi paikallaan uudelle sukupolvelle.

Uusin aloitettu perinne on Suvivirsilaulajaiset koulujen päättäjäispäivänä Heinolan vanhimmassa puistossa Kirkkopuistossa. Ensimmäisissä laulajaisissa oli mukana yli 300 osallistujaa. Tänä keväänä suvivirsitapaaminen sai vahvan jatkon. Yleisöä oli entistä enemmän. Se kertoo siitä, miten tärkeä ja rakas suvivirsi suomalaisille on. Sitä haluamme vaalia ja julkisesti näillä laulajaisilla yhdessä todistaa.

”Suvivirsi kuuluu meidän yhteiseen kulttuuriperintöömme, jonka tälläkin tilaisuudella haluamme siirtää tuleville sukupolville. Samalla toivotamme kesän tervetulleeksi ja onnittelemme 175-vuotiasta kotikaupunkiamme”, totesi seuran puheenjohtaja toivottaessaan runsaan laulajiston tervetulleeksi keväällä 2014.

”Juuret ja siivet Heinolasta” –kotisivut tallentavat seuran työtä

”Juuret ja siivet Heinolasta” -kotisivut esittelevät ajantasaisesti heinolalaista kotiseututyötä. Sivuille on tallennettu toiminnan tärkeimmät tapahtumat vuodesta 2007. Kotisivut kertovat sanoin ja kuvin seuran työstä ja aikaansaannoksista. Sivut ovat myös ikkuna Heinolan kaupungin ajankohtaisiin asioihin. Linkkien kautta saa tietoa kotikaupungin elämästä ja erilaisista mahdollisuuksista vieraankin viihtyä vihreässä, virran ja harjujen kaupungissa. Aineisto soveltuu myös opetusmateriaaliksi. Sivujen avulla halutaan lisätä erikoisesti nuorten kiinnostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Sivujen laskurit kertovat kävijöiden suuresta määrästä. Sivuista on tullut myös eri puolille maailmaa muuttaneille heinolalaisille tärkeä koti-ikävän helpottaja. Sivuja ovat toimittaneet alusta alkaen Kalevi Peltola ja Arto Sakari Korpinen.

Tietoa, tarinoita, tiedottamista, lahjoituksia

Kotiseutu- ja perinnekirjat tuovat tietoa ja tarinoita menneiltä sukupolvilta. Ensimmäinen kotiseutukirja ilmestyi 1998. Viimeiset kaksi postikorttikirjaa Rakkaudesta Heinolaan ja Terveiset Heinolasta antavat lukuystävällisinä teoksina selkeän kuvan Heinolan lähihistoriasta. Kirjan postikorttien ja tarinoiden avulla lukija voi elää pikku-Heinolan historiaa 1900-luvun alusta 1960-luvulle ja nähdä, miten aika muuttuu, samoin postikorttien viestimät näkymät. Postikorttikirjat ovat paras historian oppitunti Heinolasta. Tämän juhlavuoden kunniaksi ilmestyy seuran seitsemäs teos, sukuhistoria Omenoita oksat täynnä. Kirjan valmiin aineiston Leena Kekkonen lahjoitti seuralle syksyllä 2013. Kaikki Heinola-Seuran kirjat on toimitettu talkootyönä.

Heinola-Seuran julkaisemat kotiseutukirjat ovat: Eletty on ennen meillä 1998, Heinola - kotiseutuni mun 2004, Heinolan kyliltä ja kaduilta 2008, Rakkaudesta Heinolaan - postikorttien kertomaa 2009, Menneitä muistellen 2010, Terveisiä Heinolasta! Historia elää postikorteissa 2013 ja Omenoita oksat täynnä 2015.

Ensimmäinen seuran julkaisema tuote oli 13 postikortin sarja Heinolan kaupungin 150-vuotisjuhlavuonna 1989. Seuraava tuote oli seuran logolla varustettu kirjanmerkki. Viime vuosina seura on markkinoinut valkoisia ja mustia Heinolan kesälippiksiä.

Marraskuun lopussa 2014 Itä-Häme -lehti luovutti seuran puheenjohtajalle Kalevi Peltolalle Paikallislehtien Antti –patsaan seuran hyvästä tiedottamisesta ja yhteistyöstä lehdistön kanssa.

”Aktiivinen tiedottaminen on tärkeää kotiseutu-yhdistyksellekin”, kirjoittaa Itä-Hämeen päätoimittaja Jari Niemi. Itä-Häme-lehden Antti-patsaan sai tänä vuonna Heinola-Seuran aktiivinen puheenjohtaja Kalevi Peltola. Lehden toimituksen mielestä Peltola täyttää loistavasti ensimmäisen suomalaisen sanomalehden julkaisijan Antti Lizeliuksen elämäntyölle omistetun patsaan saamiselle asetetut ehdot. Patsas annetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka näyttävästi on edistänyt paikallisuuden ja paikalliskulttuurin asiaa.
”Otan suurella kunnioituksella vastaan tämän huomionosoituksen. Tänä kesänä tuli täyteen 60 vuotta siitä, kun aloitin tiedottamisen”, kertoo Peltola. Ensimmäiset paikallislehteen uponneet tekstinsä Peltola kirjoitti Jalasjärven Kesärannan leirikeskuksen asioista. Nuoren miehen kyvyt havaittiin ja hän sai nuorena opettajana tehtäväkseen toimittaa Jalasjärvi-Seuran ensimmäiset joululehdet vuosina 1958 ja 1959. Viime jouluna lehti ilmestyi satasivuisena 58.kerran. 2014.

Seura lähettää vuosittain kaksi jäsenkirjettä jäsenilleen, toisen alkuvuodesta ja toisen loppukesästä. Jäsenkirjeillä pidetään henkilökohtaista yhteyttä jäseniin, tiedotteissa innostetaan jäseniä aktiiviseen toimintaan seurassa, kerrotaan seuran tapahtumista ja toiminnasta.

”2014 HEINOLAN JUHLAVUOSI JATKUU
Heinolan 175-vuotisjuhlavuotta on vietetty pitkin vuotta. Heinola-Seura kotiseutuyhdistyksenä on ollut juhlavuodessa monin tilaisuuksin mukana. Kotikaupungin merkkivuodet antavat lisäväriä kaupungin elämään, lisäävät tietoutta ja kiinnostusta myös kotikaupungin historiaan. Kaupunginvaltuusto teki vuoden juhlaistunnossaan päätöksen perustaa Heinolaan terveysliikuntapuisto. Vuoden pääjuhlaa vietettiin heinäkuun viimeisenä päivänä kansalaisjuhlana kesäteatterissa. Juhlapäivä täydentyi monipuolisesti eri järjestöjen ja yrittäjien ”Taiteiden iltana” ilotulituksineen Siltasaaressa.

JUHLAPUIKSI KOLME TUUREN PIHLAJAA
Syksyn ensimmäisenä tilaisuutena Heinola-Seura istutti lokakuun 1.päivänä kolme pihlajaa Vankilanmäkeen, kaupungintalon edustan puistoon. Heinola-Seura toivoo, että juhlavuoden puut tuottavat kotikaupungillemme onnea ja menestystä ja kasvaessaan kertovat ajankulusta ja tästä 175-vuotisjuhlavuodesta tulevillekin polville. Istutustilaisuuteen osallistui yli sata vierasta. Kaupunginjohtaja Jussi Teittinen otti puut kaupungin hoitoon. ”Vankilanmäki saa uuden arvostuksen juhlapuiden ansiosta.”…

Syksyllä 2007 lahjoitti raumalainen taiteilija Teuvo Salminen Heinola-Seuralle opiskelu- ja kotikaupungistaan 250 kuvan diasarjan Kuvia Heinolasta vuosilta 1972–1999. Heinolassa vuosikymmeniä vaikuttaneen monipuolisen taiteilijan arvokas kuvakokoelma luo historiallista perspektiiviä Heinolan kaupunkikuvan muuttumiseen viimeisten vuosikymmenien ajalta.

Juhlakulttuuria, konsertteja, kaupungin kulttuuripalkinto

Kotiseututyön lajina ovat myös juhlat. Seura on pitänyt yllä korkeaa juhlakulttuuria koko toimintansa ajan. Allin päivän juhlien lisäksi on kunnioitettu Elias Lönnrotin, J.L. Runebergin, J.W. Snellmanin syntymän 200-vuotispäiviä, on juhlittu itähämäläistä kirjailijamestaria Mika Waltaria, Suomen lippua. On vietetty Tukkilaisiltaa, Millainen oli Heinola 1960-luvulla -tilaisuutta, Vanhan ajan kuusijuhlaakin, järjestetty useita konsertteja, joista tunnetuin on konserttisarja ”Serenadi Heinolalle ja Heinolan seminaarille” seminaarin juhlasalissa. Esiintyjinä ovat olleet muun muassa oopperalaulajat Jorma Hynninen ja Jaakko Ryhänen. Tämän vuoden syyskuun konsertissa esiintyy professori Jorma Hynninen Sibelius-ohjelmallaan.

YK:n päivän konsertista perinne Heinolaan ”Serenadi Heinolalle ja Heinolan seminaarille”. Jorma Hynnisen konsertista muodostui harvinainen juhlahetki seminaarin historiallisessa salissa. Kun vuosien ajan on istunut WPK:n salin konserteissa, koki entisaikojen elämyksen seminaarin salin erinomaisesta akustiikasta. Musiikki todella soi ja laulu helisi juhlasalin puisissa holveissa. Loppuun myydyn konsertin viimeisenkin penkkirivin kuulijat saivat nauttia konsertin ohjelmasta. 2009.

Jaakko Ryhänen ja hänen 12 lauluoppilastaan Eestin Musiikkiakatemiasta valloittivat Heinolan. Ryhänen halusi palata oppilaittensa kanssa oman laulutaiteensa alkusijoille, Heinolan seminaariin ja sen juhlasaliin, jossa hän itse 42 vuotta sitten lauloi ensimmäisen kerran seminaarin juhlasalin erinomaisessa akustiikassa. Ajatuksen taustalla oli myös antaa nuorille yhteinen kokemus hyvästä konserttisalista ja kannustavasta heinolalaisyleisöstä. Monelle nuorelle matka ja Heinola-kokemus olivat ensimmäinen kosketus Suomeen. 2011.

Heinola-Seuralle myönnettiin kaupungin kulttuuripalkinto vuonna 2002 Elias Lönnrot –juhlan yhteydessä. Kulttuurilautakunta perusteli palkintoa näin: ”Vuonna 1985 perustettu Heinola-Seura on tehnyt jo mittavan työn Heinolan ja heinolalaisuuden tunnetuksi tekemisessä sekä perinteen elvyttämisessä ja niiden päämääriensä eteen, jotka se itselleen on asettanut.” Samassa yhteydessä seuran kunniajäsen, vanha emäntä Kaija Multamäki sai kulttuuripalkinnon ja tunnustuksen elämäntyöstä kulttuurin alalla. Paikallisen perinteen säilyttäminen ja vaaliminen, lähihistoria, tiedon ja muistojen siirtäminen nuoremmille sukupolville ja uusille kaupunkilaisille on työtä, jota kulttuurilautakunta arvosti myöntäessään Kaija Multamäelle tämän kulttuuripalkinnon. Kaija Multamäki kertoo Heinola-Seuran julkaisemassa teoksessa lapsuuden Heinolasta kirjassaan Heinola – kotiseutuni mun.

Kotikaupunki tutuksi koulutuksien avulla - kasvavaa yhteistoiminta kylien kanssa

Heinolan kansalaisopisto on vuosien aikana toteuttanut kiitettävästi monia kotiseudullisia koulutusohjelmia yhdessä Heinola-Seuran ja Itä-Hämeen matkailuyhdistyksen kanssa. Näitten projektien avulla on herätelty monialaisesti kiinnostusta Heinolan menneisyyteen.

Heinola-Seura järjesti keväällä 2008 kylä- ja kaupunginosayhdistyksille illan, jossa innostettiin yhdistyksiä aloittamaan tutkimusretket menneeseen, tallentamaan kulmakuntien tapahtumia, ihmisiä ja ilmiöitä. Syntyi ajatus tehdä Heinolan kansalaisopistolle aloite käytännönläheisen koulutuksen järjestämisestä kylien ja kaupunginosien paikallisten Lönnrotien löytämiseksi.

”Järjestettävän koulutuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena olisi innostaa ja aktivoida asiasta kiinnostuneita keräämään tietoa lähikotiseudustaan ja tekemään mahdollisesti pitkällä aikavälillä yhteistyössä muiden asiaa harrastavien kanssa pienimuotoinen kirjallinen tuotos, joululehti, kotiseutujulkaisu, tehtävästä keräystyöstä. Tärkeää olisi myös saada kurssilla käytännönläheisiä keinoja ja menetelmiä keräys- ja toimitustyöhön.”

Kurssi toteutui tavoitteiden mukaisesti. Yksi kurssilaisista oli paasolainen Pekka Rautkoski, joka ensimmäisenä ylsi kurssin perimmäiseen tavoitteeseen. Syntyi yksi lisä Heinolan kotiseutukirjallisuuteen, teos ”Kylä Keski-Räävelin takana”.

Viimeksi toteutettiin keväällä 2012 Kotikaupunki tutuksi –koulutus, jonka aikana 20 osallistujaa halusi lisätä historiallista tietämystään kotikaupungistaan Heinolasta teemalla Juuret ja siivet Heinolasta. Koulutuksen tavoitteena oli tutustuttaa kurssilaiset monipuolisesti Heinolaan; sen historiaan, luontoon, rakennuksiin, teollisuuteen ja palveluihin, kulttuuriin ja eri aikojen vaikuttajiin. Kurssin lisätavoitteena oli löytää kurssilaisten joukosta myös henkilöitä, jotka voisivat kokemuksensa ja tietämyksensä pohjalta toimia tarvittaessa pienien keskustapromenadien oppaina ja vetäjinä.

Vuosittaiset kyläillat ovat olleet näkymä koko kaupunkiin ulottuvaan kotiseututyöhön. Heinola-Seura on mahdollistanut kyläläisten tapaamiset ja keskustelut yhteisistä asioista. Yhteistyö kylä- ja asukasyhdistyksien sekä kansalaisopiston kanssa ovat tuottaneet näkyvää toimintaa.

DigiHeinola -projekti oli esimerkki uudenlaisesta kotiseututyöstä.

Kurssin teema Itse tehty DigiHeinola imaisi toistakymmentä nuorta ja vähän varttuneempaakin syventymään kaupungin juhlaan ja arkeen uudesta näkövinkkelistä.

Lähdettiin vuoden mittaiselle tutkimusretkelle Heinolan historia ja nykypäivä sekä kamera kaverina. Syntyi kuvaajan näköisiä kuvanäkyjä, joita muokattiin kuvankäsittelyllä kuvaajan omien innostustensa mukaisiksi kuvateoksiksi. Tärkeää oli löytää puhuttelevia sisältöjä ja kannanottoja, kuin myös tyydyttää kauneuden kaipuuta ja ikävää jo kaupunkikuvasta pois pyyhittyjen puolesta.

Heinolan II kotiseutupäivänä 31.01.2009 kirjaston näyttelytilassa syksyn kuvat yllättivät sekä yleisön että tekijät. Näinkin voi tehdä kotiseututyötä: historiaa tutkimalla, keskustelemalla, kyselemällä, arvioimalla, retkeilemällä, valokuvaamalla, viikkokaupalla kuvia yhdistelemällä, käsittelemällä, syntyy uudenlaista kuvaHeinolaa, täynnä kysymyksiä, ristiriitoja, oivalluksia, kauneutta, mutta ennen kaikkea syventävää kiinnostusta omaan kotiseutuun ja sen ilmiöihin.
Heinola näyttäytyi puolen vuoden työskentelyn jälkeen näyttelyssä luokseen kutsuvana, positiivisena ja toiveikkaana uusiin seikkailuihin….2009

DigiHeinola -kurssi synnytti uuden Meitin Heinola -koulutusprojektin, jonka tehtävänä oli antaa eväitä oman kulmakunnan katoavan arkihistorian löytämiseen ja tallentamiseen. Tärkeänä saavutuksena yhteistyöstä kylien kanssa oli myös Yhteinen Heinola -internet-sivusto, jossa kylä- ja asukasyhdistykset ovat keskeisessä asemassa. Sen avulla nostettiin kaupungin eri alueet uudella ja houkuttelevalla tavalla kartalle ja yleisön tietoisuuteen.

Tänä vuonna yhteistyö on alkanut myös Päijät-Hämeen Kylät –yhdistyksen ja Päijät- Leaderin kanssa.

Lusin kyläyhdistyksen jokakeväiset Kylvön siunaus –tapahtumat ovat olleet tärkeää perinteen siirtämistä uusille sukupolville. Heinola-Seura on osallistunut tapahtumaan ja avustanut tapahtuman tiedottamisessa.

Minkälaista on Heinolan seudun murre? Suositut tapahtumat museolla

Murteet ovat katoavaa kansanperinnettä. Koulutuspohja ja muuttoliike ovat vaikuttaneet siihen, että esimerkiksi Heinolan seudulla puhutaan melko puhdasta yleiskieltä. Heinolan murretta puhuvaa tavoittaa harvoin kaupungilla. Vain joskus toriympäristössä korva tavoittaa sanoja, joita alkaa kuunnella herkistynein aistein.

Heinola-Seuran järjesti keväällä ja syksyllä 2011 murreillat kaupunginmuseossa, jossa kerrottiin Heinolan seudun murteen erityispiirteistä. Illoissa oli lähes sata aiheesta kiinnostunutta. Heinolassa asuva, Lundin yliopistossa 31 vuotta suomen kielen lehtorina toiminut Pentti Soutkari on tutkinut paikallista murretta omien haastattelujensa perusteella. Murreilloissa saatiin myös osanottajien avulla monia oivalluksia ja näytteitä seudun murteesta.

Pentti Soutkarin mukaan murteet ovat yhteiskunnallisten muutosten myötä häviämässä. Koulutus ja muuttoliike ovat vaikuttaneet siihen, että Heinolassakin kuulee enää hyvin harvoin paikallista murretta, jos koskaan kaupungilla liikkuessa. Näin on käynyt muillakin suuremmilla paikkakunnilla.

Kaupungin juhlavuodet tärkeä yhteistyön muoto

Kaupungin juhlavuodet ovat olleet tärkeitä myös kotiseututyölle. Niiden aikana kaupungin historia ja perinteet ovat saaneet vahvan aseman. Merkkivuosiin seura on antanut oman tietämyksensä ja monipuolisen lisän.

Kaupungin 175-vuotisjuhlavuoden 2014 viettoa seura vahvisti seuraavilla tilaisuuksilla.:

31.01.   Allin päivä/Heinolan VII kotiseutupäivä /Kaupungin juhlavuoden avaus
1.04.     Yhteislauluilta Kun toimeen tartutaan
6.05.     Kyläyhdistysten tapaaminen Nordeassa
10.05.   Paljain jaloin kaarisillalla/Vuoden kotiseututekotunnustus Jyränkölälle
22.05.   Vesitornin kahvila 60 v
30.05.   Suvivirsilaulajaiset Kirkkopuistossa
27.07.   Unikeonpäivän aamutapahtuma Kylpylän rannassa
1.10.    Kolme pyhää pihlajaa/Juhlapuiden istutus Vankilanmäelle
21.10.   Heinola 175 v Juhla Kristiinakodilla
29.11.   Joulun avaus/Juhlavuoden jouluikkunakilpailu
13.12.   Wanhan Ajan Joulu –tapahtuma WPK-talon pihapiirissä

Heinolan kaupungin 175-vuotisjuhlaa muistettiin Kristiinakodilla 21.päivänä lokakuuta 2014 Heinola-Seuran ja Heinolan kaupungin järjestämässä tilaisuudessa. Juhlahetken kautta myös talon asukkaat pääsivät osalliseksi juhlavuoden vietosta. Kaupunginjohtaja Jussi Teittinen, museonjohtaja Kari-Paavo Kokki ja Kristiinakodin kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Marja Halme olivat juhlistamassa tilaisuutta. Lopuksi Marja Halme kiitti Heinola-Seuraa ja kaikkia juhlahetkessä esiintyneitä ja palveluvastuissa olleita hyvästä tilaisuudesta. ”Arvokasta vanhuutta on saada olla osallisena ajan tapahtumissa ja kokea siten täysivaltaista kansalaisuutta. Ellei jaksa enää itse lähteä tapahtumien luo, on suuri lahja saada tuo kokemus siihen omien voimien sallimaan ympäristöön. Heinola-seuralle erityiskiitos oivalluksesta järjestää 175-vuotisjuhla kerhohuoneellamme, sekä pihakaluste-projektiimme saamastamme merkittävästä avustuksesta.”   2014.

Heinola-Seura on osallistunut Kristiinakodin Kammaritoimintaan monien vuosien ajan ja järjestää vuorollaan virkistystoimintaa talon 42 asukkaalle.

Innostavia kilpailuja

Kilpailuilla saadaan huomiota ja aktiivisuutta kotiseututyöhön. Huomattavimmat kilpailut seuran historiassa ovat olleet Minun Heinolani -kirjoituskilpailu, valokuvauskilpailu samasta aiheesta ja Heinolan oman kotiseutulaulun sanoituskilpailu. Näiden kilpailujen tuotteista julkaistaan lähivuosina kirja. Loppuvuoden Kaunein jouluikkuna -kilpailut ovat lisänneet joulutunnelmaa kaupunkiin, tavoitteena tehdä Heinolasta Päijät-Hämeen Porvoo.

Kirjoituskilpailun ”Minun Heinolani” aiheen viisi parasta kirjoittajaa olivat: Erkki Heiskanen, Heinola, Ilkka Heiskanen, Heinola, Seppo Kylmänen, Espoo, Olavi Malin, Heinola ja Pirkko Sihvonlahti, Helsinki.

Valokuvauskilpailun kolme parasta olivat: Janne Tarmio, Orimattila, Hanna Inkinen, Heinola, Pertti Pesonen, Heinola.

Heinolan kotiseutulaulun sanoituskilpailun voitti Tuulikki Ihalainen Heinolasta runollaan ”Heinolan maa”. 2010.

Aloitteita kotiseudun parhaaksi

Aloitteita on tehty kaupungille vuosien aikana parisenkymmentä. Osa aloitteista on toteutunut, mutta moni Heinola-Seuran mielestä tärkeä aloite ei ole päässyt toteutumaan. Niitä pidämme yhä yllä. Kotiseutuarkiston saamisesta Heinolaan emme luovu. Se on Heinolan historian kannalta tällä hetkellä tärkein asialistallamme. Emme luovu myöskään toivosta saada Kylpylän vanha rakennus yhdistyksien kokoontumispaikaksi.

Ensimmäinen huomattava aloite oli Heinolan seminaarin vanhan harjoituskoulun rakennusten säilyttämisen puolesta 22.03.1987. Aloite tuotti onnistuneen tuloksen. Entisen Heinolan seminaarin vanhan harjoituskoulun kaikki rakennukset ovat perusteellisesti korjatut ja niissä toimii 30-vuotisjuhliaan viettänyt Heinolan musiikkiopisto.

Toinen tärkeä esitys oli Heinolan kotiseutuarkiston perustamista koskeva aloite. Heinolassa toimii yli 400 erilaista yhdistystä. Niiden vuosikymmeninä tuottamat aineistot kuuluvat kansalliseen kulttuuriperintöömme. Kotiseutuarkiston saaminen Heinolaan ja sen tehtävä olisi nimenomaan paikallisen ja alueellisen sekä yksityisluontoisen aineiston kerääminen ja tallentaminen.

Aloitteesta vuodelta 2002 matkustajakoti Puistolan säilyttämiseksi kehkeytyi laaja kaupunkilaisten kannanotto - Pro Puistola – vanhan puutalo-Heinolan puolesta. Aloite ei tuottanut tulosta. Puistolan tontille nousi uusi kerrostalo, Maaherrankartano.

Muutamia Heinola-Seuran tekemiä aloitteita:
Aloite Heinolan seminaarin vanhan harjoituskoulun rakennusten säilyttämiseksi ja korjaamiseksi musiikkikoulun käyttöön 22.03.1987
Aloite Heinolan kaupungille Wahlmanin talon kunnostamisesta ja luovuttamisesta Heinola-Seuran käyttöön 22.01.1989
Aloite Heinolan kaupungin kotiseutuarkiston perustamisesta 20.03.2001
Aloite Heinolan kaupungille Jyrängönkadun hirsitalon siirtämisestä Suppiin 28.10.2002
Aloite Heinolan kulttuurilautakunnalle Torikivalterin henkilöhahmon ja Perinnetoritapahtuman kehittämisestä 20.10.2003
Aloite Heinola-aiheisen kirjoituskilpailun järjestämisestä kaupungin 170-vuotisjuhlavuonna 2009. 9.5.2007
Aloite Heinolan kaupungin vanhojen, korjattujen rakennusten varustamiseksi historiastaan kertovilla kilvillä 11.02.2008
Aloite Kotiseutuarkistotilan vuokraamisesta ja mahdollisesta EU:n Leader-hankkeesta 27.2.2008
Aloite Heinolan entisen kylpylärakennuksen/kirjaston korjaamiseksi heinolalaisten yhdistysten ja seurojen toimitiloiksi 15.09.2008
Aloite Sanoitus- ja sävellyskilpailun järjestämisestä oman kotiseutulaulun saamiseksi Heinolaan vuoden 2010 aikana 25.01.2010
Aloite Heinolan kaupungille kotiseutuneuvos –arvonimen hakemisesta rehtori Asko Alholle 25.11.2011

Sydänsuven retkiä 1980-luvulta lähtien

Kotiseuturetket, Sydänsuven retket, kiinnostavat ja avartavat, antavat ilon nähdä erilaisia kotiseutuja ympäristöineen. Seura on järjestänyt retkiä yhdessä Itä-Hämeen matkailijayhdistyksen kanssa 1980-luvun lopulta lähtien lähikaupunkien kiinnostaviin kohteisiin. Kohteina ovat olleet muun muassa: Mikkeli, Savonlinna, Hämeenlinna, Kouvola, Kotka, Porvoo, Lappeenranta, Loviisa, Jyväskylä, Tuusula, Fiskars, Sammatti, Porkkala. Tänä kesänä seuran kesäretki suuntautuu Hämeenlinnaan kokemaan Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaympäristö ja näkemään aina kiinnostavan Martta Wendelinin näyttely. Kesän retkiin on kuulunut myös risteilyt Lahti-Heinola, joissa on ollut kolmen vesistön ihailijoita aina toista sataa mukana. Muita retkiä on tehty muun muassa Matkamessuille, Puutarhamessuille, Asuntomessuille, Habitare-messuille…

Haasteena tulevaisuus – koulun kotiseututieto tärkeässä asemassa

Kiintymys kotiseutuun on paljolti yhteydessä tietämiseen, kokemiseen, yhteiseloon, elämyksiin.

”Kotiseutuaate liittyy nykyihmisellä yhteisöllisyyden kaipuuseen. Yhteisöllisyys on parhaimmillaan tunnetta yhteisestä historiasta, yhdessäolosta, turvallisuudesta, vuorovaikutuksesta, yhteisvastuusta ja välittämisestä. Yhteisöllisyys luo elämisen laatua. Kotiseutuhengessä on pohjimmiltaan kysymys näistä ihmisen perustarpeista”, sanoi seuran 25-vuotisjuhlan juhlapuheessaan Suomen Kotiseutuliiton silloinen järjestösihteeri Heikki Saarinen. 2010.

Maan koululaitoksessa valmistellaan parhaillaan uusia opetussuunnitelmia. Suomen Kotiseutuliiton tavoitteena on saada lisää kotiseudullista oppiainesta koulujen opetussuunnitelmiin joka kouluasteelle, jotta oppilaille syntyisi jo varhaisessa vaiheessa merkittäviä muistoja synnyinseudusta. On koettava jo aikaisin se, mistä on kotoisin ja mitä kaikkea tarjoaa oma kotiseutu. Hyvä alku asialle Heinolassa oli kaupunginvaltuuston 130-vuotisjuhlakokouksessa perustettu joka kouluasteelle suunnattu projekti Juuret ja siivet Heinolasta. Kotiseutukoulutuksen jatko olisi hyvä herätellä uudelleen käyntiin.

”Historian taju luo kotiseutuhenkeä”, kirjoitti Itä-Häme-lehti pääkirjoituksessaan 1.11.2013:
”Historian ymmärrys ja arvostus ovat arvokkaita muutenkin kuin sivistysmielessä. Ne kasvattavat mielenkiintoa ja kiintymystä omaan kotiseutuun, nostattavat intoa toimia oman yhteisön hyväksi ja vaikuttavat osaltaan siihen, missä Heinolassa syntyneet ja kasvaneet ihmiset haluavat elää, asua, työskennellä ja yrittää. Vahvat juuret rohkaisevat ihmistä silloinkin, kun hän jättää kotiseutunsa ja etsii paikkaansa vieraassa ympäristössä, vieraiden keskellä.

Elämän vaikeina hetkinä antaa voimaa, kun tietää, että on jostain kotoisin.”

Myötäisiä tuulia seuran toimiin tarvitaan

”Arvosat Heinola-seuralaiset, pitäkäi jatkossakin hualta, että kotoseutuaattien lippu liehuu korkeall tiäl kotokaupunkissanne. Huolehtikai myös uusien asukkaitten kotouttamisest. Tässä tehtäväss teitill on tulevaisuuless entiist suurempi rooli. Parhaiten kotouttamiin tapahtuu tekemäll uusille asukkaille tutuks Heinolaa, sen nähätvyyksiä ja historiaa…

Pitäkäi jatkossakin hualta kluttuuripualest ja asukkaitten henkisest hyvinvoinnist. Kehittäkäi jo nykysin olevia toimintoja ja vahvuuksianne parhaall mahlollisell tavall älkäikä lähtekö suimpäin ryntiämiän uusien villitysten periän. Vanha kansanviisauskin sanuo: Vanhas vara paremp.” 2005

Näillä Hollolan murteisilla tulevaisuuden ajatuksilla kehotti kymmenen vuotta sitten seuran 20-vuotisjuhlan juhlapuhuja, erikoistoimittaja Heikki Mantere, Suomen Kotiseutuliiton edustajana, Heinola-Seuraa jatkamaan hyvin alkanutta työtään.

Tällä tiellä ollaan. Kannustin meille kaikille on kotiseudun menestyminen, jotta viihtyisimme täällä ja säilyttäisimme oman kotiseutumme perinteet ja perinteisen ominaisleiman.

Tämä on yhteistyötä - matkassa mukana olleille

Kiitos kaikille seuran toiminnassa mukana olleille: kaupungille, seurakunnalle, museo- ja kulttuuritoimelle, talkoolaisille, tukijoille, säätiöille, hyville yhteistyöjärjestöille ja ennen kaikkea seuran johtokunnassa toimineille. Erikoiskiitos Itä-Häme –lehdelle hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Kiitos myös seuran alkuvuosien Siltojen Kaupunki -lehdelle, joka kirjoituksillaan ja asenteellaan lähetti seuran hyvään nousuun.

Seuran jäsenten ja kaupunkilaisten tuki ja arvostus ovat kantaneet meitä tähän päivään. Tulevaisuudessakin haluamme olla jokaisen heinolalaisen asialla!

Iso hali kotiseudulle, Heinolalle!

Kalevi Peltola

Heinola-Seuran puheenjohtaja