Heinola-Seuran kevätkokous 2009

Heinola-Seuralla juhlavuosi edessä

Kotiseutuväki kokoontui runsain joukoin Heinola-Seuran
syyskokoukseen 28. marraskuuta 2009 seurakuntakeskuksessa

einola-Seuralla on päättymässä 24. toimintavuosi. Ensi vuosi on näin juhlavuosi, vietämme 25-vuotisjuhlavuottamme", lausui seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola toivottaessaan kokousvieraat tervetulleiksi. Ja hän jatkoi:

"Tätä vuotta on seuran toiminnassa värittänyt Heinolan kaupungin 170-vuotisjuhlavuosi. Vaikka kaupunki ei ole suuremmin juhlinutkaan vuotta, seura on omalta osalta halunnut tietoisesti pitää esillä juhlavuotta, onhan kaupungin ja nimenomaan kotikaupunkimme Heinolan 170 vuoden ikä kunnioitettava ja juhlimisen arvoinen asia. Senhän eteen seuramme tekee työtä. Juhla ja juhliminen ovat tärkeä osa kotiseututyötä, niiden avulla voimme tuottaa mielihyvää kaupungin asukkaille ja samalla kertoa juuristamme ja siitä, miksi Heinola on heinolalaisille tärkeä.

Juhlavuosihan alkoi seuran osalta jo juhlavuoden alla, vähän ennen joulua, jolloin seuran kolmas kotiseutukirja Heinolan kyliltä ja kaduilta ilmestyi. Varsinaisesti Allin päivänä, Heinolan II kotiseutupäivänä, juhlavuosi avattiin kaupunkineuvos Timo Ihamäen puheenvuorolla Allin päivän kahvikutsuilla Vanhassa pappilassa. Samassa tilaisuudessa julistettiin myös juhlavuoden kirjoituskilpailu Minun Heinolani. Vähän myöhemmin julistettiin samalla aiheella valokuvauskilpailu.

Huhtikuussa ilmestyi vuoden juhlakirjana Rakkaudesta Heinolaan postikorttien kertomaa. Kirja jo nimellään kertoo niistä tunteista, jolla kirjaa valmisteltiin. Unikeonpäivän aamua vietettiin Kylpylän rannassa juhlavuoden virittämänä ja valittu unikeko oli juhlavuoden unikeko Olli Vuori. Lokakuussa YK:n päivänä oli seuran osalta vuoden huipentuma, kun seminaarin juhlasali täyttyi ääriään myöten Jorma Hynnisen ja Uolevi Tikkasen konserttiin Serenadi Heinolalle ja Heinolan seminaarille!

Tänä vuonna on vietetty valtakunnallisesti Suomen kotiseutuliiton 60-vuotisjuhlallisuuksia. Vuonna 1949 perustetun Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi tuli kotiseututoiminnan harrastajien yhteen kokoaminen ja valtakunnallisen toiminnan yhtenäistäminen. Liiton perustamisen jälkeen alkoi voimakas kotiseutuyhdistysten ja kotiseutumuseoiden perustamiskausi, jonka tuloksena Suomen Kotiseutuliiton jäsenenä on tänään lähes 900 jäsenyhdistystä ja arviolta noin 200 000 suomalaista osallistuu näiden paikallisyhdistysten kautta kotiseututyöhön kansallisen kulttuurin, paikallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.

Kotiseutuliiton juhlavuoden tärkein tapahtuma oli Nilsiässä, jonne kotiseutuväki kokoontui elokuussa valtakunnallisille kotiseutupäivilleen.

Terveisinä sieltä lainaan tässä lopuksi katkelmat kahdesta siellä pidetystä puheesta. Pääjuhlaan valtiovallan tervehdyksen tuonut eduskunnan I varapuhemies Seppo Kääriäinen sanoi muun muassa:

"Kotiseutupäivien johtoteema on "mualimalle ja takas". Savonkieliseen kiteytykseen sisältyy totuus elämän kiertokulusta. Moni nuori ja aikuinenkin tekee pitkät ja monipolviset reissut synnyinja kotiseutunsa jättäen ulkomaillekin asti yleensä töiden perässä. Mutta jotkut palaavat takaisin uutta vanhaa kotiseutuaan elävöittämään.

Kotiseutu näyttää mualimalta katsottuna erinomaiselta paikalta, jota arvostaa uudella tavalla. Paluumuuttajat ja yleensä uudet tulijat meidän on toivotettavatervetulleiksi kotiseutumme elämään."

Juhlapuhujana oli maailmankansalainen, toimittaja Erkki Toivanen:

"Suomalaisena tiedän ja tunnen olevani kotona kaikkialla kotimaassa ja kotimaakuntien maisemissa. Osa juuristani on syntymäkaupungissa Kuopiossa, Kallaveden rannoilla ja täällä Pisan maisemissa, osa isäni suvun kotiseudulla, Suomen harteilla, Pielisen vaaramaisemissa.

Rakkaus kotiseutuun ja valmius vaalia sen kulttuuriperintöä käsitteen laajimmassa merkityksessä ovat avainasemassa juurrutettaessa identiteettiä siihen maaperään, josta se on syntynyt ja joka sitä siksi parhaiten ravitsee.

Kulttuuriperinnön säilyttämisessä me suomalaiset olemme vielä aloittelijoita muiden eurooppalaisten rinnalla. Olemme liian usein erehtyneet pitämään vanhan säilyttämistä osoituksena taantumuksesta ja haksahtaneet palvomaan uutta vain siitä syystä, että se on 'modernia', muodikasta ja ajanmukaista.

Radikaali edistysmielisyys ja oikein oivallettu konservatiivisuus voivat kuitenkin edetä käsi kädessä toisiaan tukien ja täydentäen."

Tässä on hyvä ohjenuora meille tämän päivän kotiseututyötä tekeville", lausui Peltola lopuksi.

Ennen varsinaisen syyskokouksen alkua talouspäällikkö Matti Halme, dipl. insinööri Eija Leskinen ja kaupungin suunnitteluarkkitehti Ritva-Maija Kuuskoski esittelivät Heinolan Kirkkopuiston suunnittelukilpailua ja sen tuloksia.

Heinolan kirkko täyttää vuonna 2011 täydet 200 vuotta. Kirkkopuisto on Heinolan toiseksi vanhin puisto Maaherranpuiston jälkeen. Sen perusti pastori J.F. Svinhufvud 1852. Juhlavuotta ennakoiden seurakunta julisti Kirkkopuistosta suunnittelukilpailun lokakuussa 2008. Kilpailu oli osoitettu Hämeen ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun opiskelijoille. Kilpailu päättyi 4.3.2009.

Kilpailun haasteellisena tavoitteena oli luoda puistosta, kunnioittaen alueen arvokasta historiaa ja kulttuuriympäristöä, viihtyisä ja turvallinen virkistyspaikka sekä kirkkovieraille että muille ympäristössä liikkujille.

Esittely ennakoi joulukuussa Heinolan kaupunginkirjastossa pidettävää näyttelyä kilpailun töistä ja tuloksista.

Varsinaisessa kokouksessa vahvistettiin juhlavuodelle 2010 toimintasuunnitelma sekä talousarvio, joka päätyi loppusummaan 13 400 euroa.

Seuran puheenjohtajaksi valittiin edelleen Kalevi Peltola. Johtokunnan erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin Olavi Rainio, Pentti Juurikkala, Pekka Saarela ja Matti Lunkka. Johtokunnassa jatkavat Marja Halme, Pekka Rusila, Ulla Harjumäki ja Kristiina Mattila. Kokouksen puheenjohtajana toimi Matti Halme.