Pro Puistola -liike toimi
vanhan puutalo-Heinolan puolesta
 
Kylpylän aikainen matkustajakoti Puistola kaupungin sydämessä on puhuttanut viime vuosina heinolalaisia. Maaherranpuiston varrella oleva puinen matkustajakoti Kivalteritalon vieressä on kuulunut vanhan ja arvostetun 1700-luvun puiston maisemaan.
 
Vuonna 2002 levisi tieto, Puistolan tontti myydään, talo puretaan ja tilalle rakennetaan kerrostalo. Puistolan ystävät, Heinola-Seura mukaan lukien, nousi barrikadeille Puistolan puolesta. Heinolasta on vuosikymmenien kuluessa hävitetty jo liian paljon korvaamatonta, vanhaa puu-Heinolaa. Nyt saa riittää. Syntyi Pro Puistola -liike.
 
 
Heinola-Seura ensimmäisenä asialla
 
Heinola-Seura teki ensimmäisenä kaupunginhallitukselle aloitteen matkustakoti Puistolan kiinteistön pelastamiseksi 12.8.2002.
 
"Heinola-Seuran johtokunnan tietoon on tullut, että Maaherrankadun varrella sijaitseva Matkustakoti Puistolan kiinteistö on myynnissä. Kiinteistöllä on kulttuurihistoriallista arvoa ja se rajoittuu myös arvokkaaseen Kivalterin talon tonttiin ja rakennuksiin. Tämän vuoksi Puistolan tulevaa käyttöä ja mahdollisia hyödyntämissuunnitelmia tulisi kaupungin puolesta ohjata hyvin tarkasti. Alue ja miljöö tulisi säilyttää ja kehittämissuunnitelmat laatia aikaisempaa historiallista taustaa kunnioittaen. edellä esitetyn vuoksi Heinola-Seuran johtokunta esittää, että kaupunginhallituksen tulisi tarvittaessa käyttää etuostolain mukaista etuosto-oikeuttaan mahdollisessa Puistolan kiinteistökaupassa."
 
Näin alkoi Heinola-Seuran herättämä keskustelu Puistolan puolesta ja vastaan.
 
 

 
Kirjoittelua paikallisissa lehdissä riitti
 
Puistola vaiko seminaarimiljöö?
 
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, voisi todeta puolesta ja vastaan vellovaa Puistola-keskustelua. Tapaus Puistola on kouluesimerkki siitä, miten helposti ja huomaamatta ovat vanhat rakennukset poistuneet Heinolan kaupunkikuvasta. Keskusteluyhteys asioihin tulee vasta silloin, kun ne ovat edenneet jo liian pitkälle. Asiahan olisi pitänyt Puistolan osalta keskustella ja määritellä jo silloin, kun viimeisestä kaupungin keskustan yleisasemakaavasta on päätetty ja hyväksytty mahdollinen tuleva tilanne, myös Puistolan osalta. Kaavassahan on selkeästi ilmoitettu ja hyväksytty kerrostalon rakentaminen ko. tontille, jos Puistolan toiminta loppuu.
 
Asun Puistolan naapurissa. Kerrostalomme on rakennettu vuonna 1963. Yli kahden vuosikymmenen ajan olivat Maaherranpuistoon päin olevien huoneistojen olohuoneiden ikkunoiden päänäkymät Puistolan puuceen takanäkymät. Sitten koitti aika, jolloin maisemamme muodostui Puistolan mökkimaisemasta. Tätä keskustan merkillistä rakentamisnäkymää kävivät ihmettelemässä opiksi arkkitehtioppilaatkin Helsingistä.
 
Välissä oli vielä vaihe, jota todella pelästyimme. Se oli Kumpelin rakentamisen aikaa, jolloin Itä-Hämeen sivuilla oli suurin kuvin tehostettu juttu siitä, miten Puistolan tontille noussee alppimainen rakennus, Heinolan oma gasthaus. Muutama vuosi sitten puhuttiin, että Puistolan toiminta siirtyy Seurahuoneen rakennuksiin. Sitten oli keskustelun alla vanhan säästöpankin muuttaminen Puistolan toimipaikaksi.
 
Vahinko, ettei näistä haaveista vain tullut totta. Puistolalla olisi mielestäni saanut olla ansaitsemansa hyvä jatko. Vanhan heinolalaisyrityksen mielenkiintoinen matkustajakotihistoria olisi antanut uusissakin puitteissa oman värinsä ja tunnelmansa uusiinkin toimitiloihin.
 
Puistolan kohdalla arvokasta olisi vain sen puistomainen keskustatontti, Perspektiivipuiston tuntumassa, käsivara kaupungin tuleville tärkeille pikkurakentamisille. Vanhan Puistolan korjaamiseen eivät kaupungin rahkeet riittäne, kukaan yrittäjäkään ei tule sitä tekemään. Eivät Puistolan omistajatkaan itse lähteneet toivottomaan tehtävään. Parempiakin korjattavia kohteita kaupungilla on mm. vanhan harjoituskoulun viimeisen rakennuksen korjaaminen vihdoinkin. Sekin tontti on ollut vuosikymmeniä alennustilassa ja rakennusten korjaus puolitiessä, Heinolan tärkeimmän puiston reunalla, Opekon kurssilaisten, koko Suomen ihmeteltävänä. Monta muuta kohdetta odottaa vuoroaan. Jos kaupunki ostaisi Puistolan, kokemus on osoittanut, että Puistolan rakennus kaupungin omistuksessa seisoisi sitten paikallaan vuosikymmeniä ja mädäntyisi lopullisesti. Yksimielisyyteen rakennuksen korjaamisesta ei päästäisi. Näinhän kävi Rantakasinollekin. Korjaaminen osoittautui toivottomaksi.
 
Vaihtoehtona Puistolan saamiseksi kaupungille esitän, että Heinolan seminaariympäristön hankkiminen kaupungille olisi todellakin realistinen ja hyvä vaihtoehto. Se olisi viisasta ja kauaskantoista suunnittelupolitiikkaa. Ei olisi heti korjattavaa. Sen hankkimista voitaisiin suunnitella rauhassa. Vanha seminaarirakennus olisi upea kaupungintalo komeine puistoineen, pihoineen ja parkkipaikkoineen. Juuri samantyylinen kaupungintalo on Heinolaa vuotta vanhemmalla Jyväskylällä. Muut seminaarin rakennukset olisivat toimivia ja vuokrattavia tiloja. Koulutustiloja tarvitsevat monet tahot. Nykyinenkin vuokralainen, Opeko. Muitakin pitkäaikaisia vuokralaisia varmasti löytyisi. Muutama vuosi sitten korjatussa hotellirakennuksessa voitaisiin jatkaa majoitustoimintaa yrittäjävetoisesti. Siellä voisi jatkua vaikka Puistolan matkustajakotikulttuuri parannetuissa olosuhteissa. Ravintolakin olisi valmiina.
 
Valtio varmasti haluaa luopua kiinteistömassastaan vähitellen, Heinolassakin. On aika aloittaa keskustelu todellisesta vaihtoehdosta jo ajoissa. Ajatukset Puistolan puolesta kulkevat nyt tunnelatausten siivittäminä. Tärkeimmistäkin rakennuksista Heinolassa on luovuttu. Muistetaan Aarne Ervin suunnittelemaa Heinolan Liike oy:n liiketaloa. Mitä saimme tilalle. Otetaan päättäjät ja keskustelijat järki käteen. Keskustelu asiasta on kuitenkin aina tarpeellista, vaikka myöhäissyntyinenkin.
 
Kaupungin päättäjien pitäisi pitää nyt vain tässä tilanteessa huolen siitä, että kaupunkikuva paranee tulevan uuden rakentamisen myötä. Uusien rakennusten ulkomuodosta ja sopivuudesta maisemaan pitää vakavasti keskustella. Kaupunkilaisilla on oikeus vaatia, ettei rakentaja ja ulkokuntalainen arkkitehti voi yksin päättää tulevien rakennusten ulkonäöstä. Riihimäen tontille rakennettu kerrostalo on saanut ulkoasustaan voimakkaat ja ansaitsemansa moitteet, jälkikäteen valitettavasti nekin. Miksi sen ulkoasuun ei puututtu? Toivottavasti Puistolan tontille rakennettava talo sopii paremmin vanhaan historialliseen ympäristöön, Kivalterin naapuriksi. Ennakkoon on valitettavasti kuulunut jo samanlaisia arviointeja kuin Kauppakadun Riihimäen tontin talosta. Ei näytä hyvälle. Miksi ei kaupungin arkkitehdit ja julkisivuista vastaavat luottamusmiehet taistele uskaliaammin kaupunkinsa miljöön kehittämisestä parempaan suuntaan. Tukijoita kyllä riittäisi. Eletään uudella vuosituhannella ja keskustassa on enää vain harvakseltaan järvimaisemallisia ja puistoisia tontteja. Kannetaan yhteisesti huolta näiden loppujen tonttien hyvästä rakentamisesta.
 
Kalevi Peltola (Siltojen kaupunki)
 
 
Maalaisjärkeä puistolan tontin uudisrakennuksen suunnitteluun
 
Päättäminen Puistolasta kovan ennakkokeskustelun ja kirjoittelun jälkeen oli masentavan aneeminen kaupunginvaltuuston kokouksessa. Valtuuston varapuheenjohtaja Pentti Juurikkala ei uskaltanut edes ääneen ilmaista valtuuston päätöstekstiä. Valtuusto päätti vain kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti. Ne lehteriläiset, joilla ei ollut esityslistaa, jäivät suu auki ihmettelemään, mikä todella oli kohupykälän päätös. Kokouksessa esitetyt ponnet olivat kannatettavia ja toivottavasti ne otetaan huomioon ja valvotaan uuden rakennuksen jatkosuunnittelussa.
 
Kaupunginvaltuutettu, asunnonvälittäjä Tero Ijäs on tehnyt parannellun muutosesityksen uuden kerrostalon sijoittamisesta tontille. Hän on esittänyt Kirkkokadun suuntaan tulevan massiivisen osan sijoittamista lähemmäksi Asunto Oy Heinolan Säästötalon kerrostaloa.
 
Maalaisjärjellä ajatellen koko rakennuksen yleissijoittelu ei ole paras mahdollinen. Jo liikenteellisesti Kirkkokatu on erittäin ahdas ja ongelmallinen Maaherranpäiväkodin takia. Kapea katu on aamusta iltaan täynnä pysäköityjä autoja, joskus molemmin puolin katua. Vanhemmat hakevat pitkin päivää lapsiaan hoidosta. Aina on ongelma saada paikka auton pysäköintiin. Pääseminen Kirkkokatu 2:n pihasta Kirkkokadulle tuottaa vaikeuksia ja ajaminen pysäköityjen autojen ohi on ongelmallista. Kirkkokatu voisi olla paremminkin kävelykatu.
 
Nyt uuden talon suunnittelijat aikovat vielä suunnata kerrostalon pääliikenteen Kirkkokadulta pihan autopaikoille. Ei onnistu. Kirkkokadulla on jo nyt liikennesumppu aamuin ja iltapäivisin ilman uuden kerrostalon liikennettä. Liikenne on mielestäni suunnattava Maaherrankadun puolelta talon pihaan. Siellä on väljyyttä ja näkyvyyttä.
 
Toivon, että liikennesuunnittelijat käyvät tämän toteamassa ja todistamassa.
 
Puistola puistoineen saa kohta lumipeitteen. Hiljainen matkustajakoti yrittäjineen jää odottamaan aikaa, jolloin ympäristökeskuksen valitukseen vastataan. Mitä sitten tapahtuu, on taas uuden keskustelun ja messun paikka.
 
Kalevi Peltola (Itä-Häme – Sana ajallaan)
 
 
Se on sittenkin totta
 
Matkustajakoti Puistola häviää heinolalaisesta kaupunkikuvasta. Korkeimman hallinto-oikeuden, hallintotason korkeimman tason juristien päätöksellä Puistolan purkulupa sai lainvoiman heinäkuussa. Mitkään ulkopuoliset vaikuttajat, Pro Heinolat ym:t., olivat voimattomia. Hyvä oli yritys. Yritystoimet olivat kuitenkin tärkeitä. Puistola on monille tunnekysymys, ikimuistoisten elämysten paikka. Jäljellä olevaa vanhaa Heinolaa on puolustettava loppuun asti. Mikä on seuraava yhteinen yritys?
 
Valkoisessa vaipassa nukkunutta Ruususta on häiritty. Mittamiehet ovat pyörineet tontin ympärillä. Tärkeännäköiset virkamiehet salkkuineen ovat pitäneet katselmuksiaan. Konttiautot ovat poistuneet aarteineen. Punainen roskalava odottaa kuorman täyttymistä. Muistojen Puistolan tyhjennys on totisinta totta. Sitten saapuvat vaan paikalle koneet ja pelit. On vain muutaman tunnin asia ja Puistolan tarina on ohi. Vai onko?
 
Seuraavaksi odotamme jännityksellä sitä, millainen rakennus nousee tuohon monien ajatusten ja puheenaiheiden tontille. Onko keskustelu opettanut mitään? Reima Pietilä ei halunnut pilata tonttia suunnittelemillaan rakennuksilla, vaan hän halusi niillä täydentää maisemaa ja mukauttaa ne ympäristön kokonaisuuteen. Sitä odotamme Puistolankin tontin rakentajilta.
 
Kalevi Peltola (Siltojen kaupunki)
 
 
Heinola-ryhmän valtuustoaloite
 
Heinolan uusi kaupunginvaltuusto kokoontui maanantai-iltana kauden ensimmäiseen kokoukseensa. Kokous oli luottamusmiespaikkojen jakoa erilaisiin lautakuntiin ja edustustehtäviin. Valtuusto sai kokouksessa vuoden ensimmäisen valtuustoaloitteen. Aloitteellaan Heinola-Ryhmä haluaa herättää jatkokeskustelun Puistolan tontille rakennettavasta uudisrakennuksesta:
 
"Heinola-Ryhmä esittää valtuustoaloitteena, että Heinolan kaupunki ryhtyisi välittömästi neuvotteluihin Rakennusliike YIT:n kanssa Puistolan tontille rakennettavasta uudisrakennuksesta.
 
Taustoja aloitteelle:
 
Matkailijakoti Puistolan säilyttämisestä on kiistelty Heinolassa yli kahden vuoden ajan. Museoväki, Ympäristökeskus, Pro Puistola-liike sekä Heinola-Seura olisivat halunneet säilyttää Puistolan, koska Puistola sijaitsee keskellä kulttuurihistoriallista Heinolaa, Kivalterin naapuritontilla, 1700-luvulta peräisin olevan Maaherranpuiston varrella.
 
Korkein hallinto-oikeus antoi heinäkuussa 2004 lainvoiman rakennuksen purkuluvalle, jonka kaupunki oli antanut vuonna 2002. Aikaisemmin Kouvolan hallinto-oikeus päätöksellään kumosi rakennuslautakunnan myöntämän purkuluvan. Vuonna 1978 vahvistetussa asemakaavassa tontti on merkitty liike- ja asuinrakennusten korttelialueeksi.
 
Rakennus tontteineen on siirtynyt yrittäjä Leo Kekkoselta Rakennusliike YIT:n omistukseen vuoden 2004 lopulla. Rakennusliike aikoo lähiaikoina purkaa tontilla olevan 1920-1930 -luvuilla rakennetun matkailijakodin rakennuksen, joka on yksi harvoista kylpyläkaudelta säilyneistä rakennuksista, ja rakentaa lähivuosina tontille uudisrakennuksen.
 
Perustelut aloitteelle:
 
Jotta varmistettaisiin tulevassa rakentamisessa kaikkia kaupunkilaisia tyydyttävä hyvä lopputulos, ennakkoyhteistyö keskusteluineen rakennusliikkeen kanssa olisi tärkeää.
 
Heinola-Ryhmän mielestä lähtökohtia rakentamisessa ovat, että tontille, joka sijaitsee keskeisimmällä paikalla kulttuurihistoriallista vanhaa Heinolaa, rakennetaan kerrostalo, joka soveltuu olemassa olevan tontin kaupunkikuvalliseen maisemaan, kunnioittaa tontin historiallisuutta ja ympäröivää puistoa rakennuksineen, Kivalteri, Maaherrakadun päiväkoti, ja joka ulkonäöllään tukee Heinola kansallinen kaupunkipuisto -imagoa.
 
Myös liikenteelliset ja toiminnalliset piharatkaisut ovat tärkeä osa rakennuksen sijoittelussa puistomaiselle tontille ja sen ympärillä oleviin historiallisiin rakennuksiin. Kirkkokadun liikenteellinen ahtaus, päiväkodin läheisyys ja autojen kokopäiväinen parkkeeraus Kirkkokadun varrelle on otettava huomioon suunnittelussa.
 
Näin rakentaen Heinola-Ryhmän mielestä kunnioitettaisiin myös niitä henkilöitä ja yhteisöjä, jotka mielipiteillään ja aktiivisuudellaan olisivat halunneet pelastaa Puistolan tontin ja matkustajakotirakennuksen säilymään tulevillekin sukupolville.
 
Heinola-Ryhmä toivoo myös, että kaupunkiin perustettavat Kaupunkikuva -työryhmä ja Kaupunkikuva -neuvottelukunta olisivat toimillaan aktiivisesti mukana keskustelemassa rakennettavan rakennuksen kaupunkikuvallisesta sopivuudesta tontille ja ympäristöön.
 
Tällainen uusien rakennusten kaupunkikuvallinen ennakkovalvonta on Heinola-Ryhmän mielestä vuosikymmenien ajan puuttunut Heinolasta."
 
Kalevi Peltola (Siltojen kaupunki)
 

 
Puistolan korttelia kismittää
 
Puistolan korttelitiimi antoi muistion kaupungin päättäjille
 
Oli yllättävä kokemus. "Puistolan korttelin" asukkaat edustajiensa kautta kokoontuivat yhteiseen palaveriin. Se oli todella historiallinen hetki. Monet kyselivät, miksi emme ole aikaisemmin tällaista järjestäneet. Jokainen kerrostalo elää vain omaa sisäistä elämäänsä. Naapurin toimia kurkitaan vain aidan takaa, parvekkeilta. Korttelin palaveri osoittikin, meillähän voisi olla paljon yhteistä, yhteisesti hoidettavaa. Tämähän on voimavara, todettiin, joka tulevaisuudessa voi poikia monia yhteisiä projekteja.
 
Maaherrankartanon tuleva rakentaminen oli yhteiseen palaveriin haastava tarve. Siitä seuraavat muutokset ympäristössä ja sen toiminnoissa, koskettavat koko korttelin elämää. Palaveri toivoi, että saisimme Puistolan historialliselle tontille tervetulleen, ympäristöämme täydentävän ja kunnioittavan lähinaapurin. Tulevan kerrostalon myötä sulkeutuu korttelimme rakentaminen ja talojen keskelle muodostuu avara korttelipiha.
 
Korttelimme muodostuu eri aikoina rakennetuista rakennuksista. Tulevan uudisrakennuksen lähinaapuri on Kivalteri, vuoden 1700-luvun lopulta ja toinen naapuritalo, Malinin talo, Maaherrankadun päiväkoti, 1800-luvulta. As Oy Heinolan Säästötalo on rakennettu vuonna 1963. Muut kerrostalot, Konsulinranta, Kauppakatu 1, Kylpylänranta, Kirkkokatu 2a, ovat 1900-luvun lopun eri vuosikymmeniltä.
 
Arvostettu arkkitehtimme Reima Pietilä totesi aikoinaan, ettei hän halunnut pilata tonttia suunnittelemillaan rakennuksilla, vaan hän halusi niillä täydentää maisemaa ja mukauttaa ne ympäristön kokonaisuuteen. Tätä uuden rakennuksen maisemaan mukauttamista korttelitiimi piti ehdottoman tärkeänä.
 
Kirkkokadun ja Kauppakadun alkupään liikenne uuteen syyniin
 
Käydyssä keskustelussa olimme hyvin huolissamme rakentamisen myötä tulevasta korttelin kokonaisliikenteestä.
 
Kirkkokatu on jo nyt liian kapea ja ahdas nykyiselle liikenteellekin. Kadun erilainen käyttö tekee kulkuväylästä ongelmallisen. Uusi kerrostalo autoineen ja huoltoajoineen tuo kadulle lisäahtautta ja vaarallisuutta.
 
Erikoisesti olimme huolissamme päiväkodin toiminnasta johtuvasta liikenteestä, jonka takia muu liikenne kadulla pitäisi minimoida jo turvallisuuden takia. "Heinolassa on hyvä kasvaa isoksi." Liikennettä kadulla vähentämällä suojelisimme myös päiväkodin lapsia liikenteen saasteilta. Päiväkotiin lasten tuonti ja haku, autojen tyhjäkäynti, jatkuva käynnistys ja liikkeellelähtö, tuottavat koko päivän saastetta päiväkodin ympäristöön ja lasten hengitettäväksi.
 
Päiväkodissa on 70 lasta hoidossa. Siellä työskentelee 20 henkilöä. Liikenne päiväkotiin, erilaiset vanhempien neuvottelut, juhlatilaisuudet, ne yksistään olisivat riittäviä kadun turvalliselle käytölle. Päiväkotien sisäänkäyntien alue on varattu vielä isojen tavara- ja huoltoajoneuvojen käyttöön sekä Kirkkokadun että Maaherrakadun puolelta.
 
Lisäksi nykykäytännön mukaan päiväkodin henkilökunta pysäköi autonsa päivittäin kadun varteen, molemmin puolin vuoropäivin.
 
Oman lisänsä Kirkkokadun jatkuvaan käyttöön tuovat Niemelässä olevien palvelutalojen asukkaiden lisääntyvä rollaattoriliikenne, läpiajoliikenne Ojakadulle, Kauppakadulle. Monet matkailijat etsivät Kirkkokadun kautta yhteyttä Kumpeliin. Kesäaikaan mökeilleen lähtevät ajavat venepaikoilleen Kirkkokadun kautta Kauppakadun rantaan.
 
Kaupungin päättäjille annetussa laajassa muistiossa neuvottelutilaisuuden edustajat vaativat, että kaupungilla on oltava selkeä suunnitelma koko korttelin tulevista liikennejärjestelyistä ennen uudisrakennuksen piirustusten hyväksymistä, rakennusluvan myöntämistä ja rakentamista.
 
Ratkaisun pitää sisältää sen, ettei kadun liikenteellinen kaaos uuden rakentamisen myötä enää lisäänny ja että liikenneturvallisuus voidaan taata uusilla järjestelyillä vuosiksi eteenpäin.
 
Muistiossa sanotaan, että on perusteltua ja ehdotonta suojella Puistolan puistomaista ympäristöä mahdollisimman pitkään, mutta liikenneratkaisut, turvallisuus ja naapurirauha pitäisi olla korostetusti esillä, myös tiukassa ympäristöajattelussa.
 
Onko puuystävällisyys jalostunut?
 
Alun alkaen keskustelu Puistolan tontille rakennettavasta kerrostalosta korosti tulevan rakennuksen puupainotteista ja -ystävällistä suunnittelua ja rakentamista, jollaista uuden rakennuksen ympäristö vaatisi. Muutaman vuoden takaisissa suunnitelmissa periaatetta yritettiin kunnioittaa. Onko tätä periaatetta jalostettu uuden suunnittelun myötä?
 
Tuleva rakennus korttelissamme tulee edustamaan uuden vuosituhannen rakentamista, rikastamaan ympäristöämme ja tuomaan historiallista kerrostumaa kaupunkikuvaan.
 
Kuitenkin, korttelin asukkaat toivovat, että rakentaja ja suunnittelijat ennen kaikkea mukauttavat uuden kerrostalon kortteliimme, kunnioittaen ympäristöämme ja sen asukkaita.
 
Korttelitiimin työ jatkuu
 
Neuvottelutiimi loi tulevaisuuden kuvia korttelin yhteistyöhön: yhteinen ulkoinen huolto, siivoustoimi, isännöinti. Jopa puhuttiin korttelin talonmiehestä. Kuningasajatuksena oli myös yhteisen korttelipihan suunnittelusta ja rakentamisesta Tapiolan tapaan. Kun Maaherrankartano valmistuu, tulemme haastamaan myös sen asukkaat yhteistyöhön korttelin muiden asukkaiden kanssa.
 
Kalevi Peltola
Puistola-korttelitiimin sihteeri
 

 
Puistolan tontille nousee vuoden 2007 aikana nelikerroksinen kerrostalo.
 
Pro Puistola -liike oli yksi yritys säilyttää kotiseudun vanhaa ja arvokasta kaupunkimiljöötä tuleville polville. Liikkeellä oli vahva heinolalaisten tuki.
Mitä opimme siitä? Pitää tehdä ennakoivaa avointa työtä, että asemakaavalliset ratkaisut ja päätökset ovat yleisesti tiedossa, ettei enää samanlaista töppäystä sattuisi Heinolassa.