TERVEISIÄ KOTISEUTUPÄIVILTÄ SALOSTA!
 

 
 
Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat kotiseututyön ja kansallisen kulttuurin yhteinen kesätapahtuma ja yksi kesän kohokohdista. Suomen maakunnat ja paikkakunnat isännöivät tapahtumaa vuorotellen esittelemällä oman maakuntansa kulttuuria ja luontonsa ominaispiirteitä.
 
Kotiseutupäivät ovat kasvaneet mittavaksi valtakunnalliseksi kulttuuritapahtumaksi, jonka tilaisuuksiin osallistuu tuhansittain ihmisiä Suomesta ja ulkomailta.
 
Edellisvuoden kotiseutupäivät olivat Vaasassa ja vuoden 2005 Lahdessa. Raahen seutu kutsuu kotiseutuväkeä päiville kesällä 2008.
 
Savumerkistä kännykkään
 
Salon seutu, joka muodostuu 11 kunnasta, sai kunnian järjestää 59. Valtakunnalliset kotiseutupäivät 9.-12.8.2007. Päivillä esiteltiin elinvoimaista ja houkuttelevaa Salon seutukuntaa, sen omaleimaista historiaa ja dynaamista elinkeinoelämää. Lisäksi päivien aikana haluttiin lisätä paikallisen kotiseututyön arvostusta.
 
Päivien teema "Savumerkistä kännykkään" perustuu sekä historiaan että nykypäivään. Uskelan asukkaat aloittivat langattoman viestinnän vuoden 800 paikkeilla sytyttäessään merkkitulia varoittamaan viikinkien uhasta. Ensimmäisen kidekoneen valmistuttua Salossa 1920-luvulla käynnistyi seudullinen elektroniikkateollisuus. Tänä päivänä elektroniikkaklusterin ytimen muodostavat laitevalmistus, tuotekehitys ja tuotantoprosessien kehittäminen, alihankinta ja sopimusvalmistus. Nokia Oyj tarjoaa tällä hetkellä 4725 työpaikkaa Salossa.
 
Salon seudun kotiseutupäivien viestinnällinen teema saa oman vivahteensa seudun monikulttuurisuudesta. Salon seutu on monikulttuurisempi kuin Helsinki. Tämä asia antaa kotiseututyölle ja erikoisesti kotouttamiselle uudenlaiset haasteet, joista päivien aikana keskusteltiin.
 
Jokavuotiset kotiseutupäivät ovat kotiseutuliikkeen toiminnallinen lippulaiva, näin tavataan sanoa. Kotiseutupäivillä maan suurin kansanliike näyttäytyy julkisuudelle ja vahvistaa jäsenkuntaansa.
 
"Julkinen näyttäytyminen on sen tähden tärkeätä, että iso osa kotiseututyöstä tehdään näkymättömissä ja ääntä pitämättä. Ainakin kerran vuodessa on tarpeen kertoa myös julkisuudessa, miten kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset toimivat lähiympäristön ja paikalliskulttuurin hyväksi", totesi kotiseutupäivien esitteessä Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkonen.
 
Huomionosoituksia
 
Perjantaipäivään sisältyi keskustelukammarien lisäksi Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous ja päivien avajaiset Salon torilla. Vuosikokouksen alussa kutsuttiin Kotiseutuliiton uusiksi kunniajäseniksi ministeri Jaakko Numminen ja akateemikko Päiviö Tommila. Ansiomitalit luovutettiin 15 kotiseututyössä ansioituneelle henkilölle eri puolelta Suomea. Päijät-Hämeen osalta ansiomitalin sai Kyösti Toivonen Hollolasta.
 
 

Kotiseututyössä ansioituneita palkittiin. Keskellä Kyösti Toivonen Hollolasta.
 
 
Suomen Kotiseutuliitto nimesi Kajaanista Nakertaja-Hetteenmäen vuoden 2007 kaupunginosaksi. Kotiseutuliitto perusteli Nakertaja-Hetteenmäen valintaa kaupunginosan kehittymisellä vetovoimaiseksi, yhteishengeltään voimakkaaksi ja palveluiltaan monipuoliseksi yhteisöksi. Suuressa roolissa valinnassa oli vuoden kaupunginosan kyläyhdistys, joka on muun muassa osallistunut noin 30 EU-rahoitteeseen hankkeeseen.
 
Kaupunginosapalkinto osui ensimmäistä kertaa Itä-Suomeen. Aiemmin palkinnon ovat saaneet muiden muassa Käpylä ja Kontula Helsingistä, Hupisaaret Oulusta ja Varkauden Kommila.
 
Vuosikokous
 
Vuosikokouksen avasi Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Markku Tanner. Hän kutsui kotiseutuliikettä Suomen suurimmaksi kansanliikkeeksi. Liiton jäsenistöön kuuluu n. 650 paikallista kotiseutuyhdistystä, joiden piirissä on lähes 200 000 suomalaista.
 
Suurista haasteista lähitulevaisuudelle Tanner mainitsi mm. kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen, ns. Paras -hankkeen. Kuntien liittyminen yhteen merkitsee kotiseutuyhdistyksille entistä suurempaa vastuuta liitetyn kunnan erityispiirteiden ja omaleimaisuuden vaalimisesta, identiteetin säilymisestä. Salon seudulla valmisteltu suuri kuntaliitos tulee toimimaan hyvänä kokeiluna ja toivottavasti myönteisenä esimerkkinä muulle Suomelle.
 
Melkoinen haaste kotiseututyölle on jatkuvasti voimakas maan sisäinen muuttoliike. Vuosittain liki puoli miljoonaa suomalaista vaihtaa asuinpaikkaansa. Heistä noin 300 000 myös kotikuntaansa. Näiden muuttajien kotouttaminen uuteen ympäristöön on paitsi viranomaisten myös kotiseutuväen vastuulla. Uudesta asuinympäristöstä tulisi saada heille todellinen kotiseutu, toivoi toiminnanjohtaja Markku Tanner.
 
Vuosikokoukseen osallistui 157 jäsenyhdistyksen edustajat. Puheenjohtajana toimi Salon kaupunginjohtaja Matti Rasila.
 
Virallisten asioiden lisäksi kokous hyväksyi Kotiseutuliiton lähiajan toiminnan päälinjoiksi seuraavia tavoitteita: – kotiseututyön aatteellinen sisältö muuttuvassa Suomessa – kotouttamisen edistäminen kotiseututyössä – kulttuuriympäristö kaavoituksessa – kotiseutujulkaisujen tekeminen ja rahoitus
 
Liiton puheenjohtajaksi valittiin vuosiksi 2008-2009 edelleen professori Pekka Laaksonen.
 
 

Tervetuloa Raaheen kesällä 2008! toivotti Merimiehen muija (toinen vasemmalta) ystävineen.
 
 
Päivien avajaiset pidettiin illan suussa Salon aurinkoisella torilla kotiseutuhenkisellä ohjelmalla puhein ja musiikkiesityksin. Avajaiset liittyivät saumattomasti samanaikaisesti vietettyyn Salon päivään.
 
Salossa perjantaina 10.8.2007 vieraillut
Kalevi Peltola
 
 

 
 
(Heinolassa Tommolaa kutsuttiin viime vuosisadan puolivälin tienoilla lempinimellä Nakertaja, koska siellä omakotitalot olivat enimmäkseen itse "nakerrettuja". Nimi muuntui muotoon Nakero: luokkatovereitani Ilon Jorttua ja Reposen Jorttua sekä minua sanottiin koulussa "Nakeron jätkiksi". – verkkomestari Arto Sakari Korpisen huomautus)
 
 

 
 
TUHAT VIESTIÄ - SATA TAPAA
 
 
Kotiseutupäivien ensimmäinen päivä oli omistettu seminaaripäiväksi, teemana "Tuhat viestiä - sata tapaa". Mediatutkimuksen dosentti Veijo Hietala oli yksi seminaaripäivän alustajista. Hänen aiheensa oli "Mediavirtuaalinen kotiseutu".
 
Otsikkona Virtuaalinen kotiseutu vastaa paikattomuuden tunteeseen toimittaja Mari Arela kirjoitti Hietalan ajatuksista Salon Seudun Sanomissa 10.8.2007 muun muassa seuraavaa:
 
"Hietalan mukaan monet postmodernin elämän tutkijat ovat väittäneet nykyihmisen kärsivän jatkuvasta kodittomuuden tunteesta, joka juontuu osaltaan perinteisen agraarin maaseutukodin ja monille ihmisille nykyään tutun kaupunkikodin välisistä eroista.
 
Hietalan mukaan maalla koti aukeaa ulospäin: piha, maisema, ja jopa oma kylä muodostavat yhtenäisen kotiseudun.
 
Maalla on vaikea määrittää, mihin koti loppuu, mutta se ei ole koskaan pelkkä talo, Hietala sanoo. Kaupungin kerrostalokoti puolestaan aukeaa sisäänpäin, se on Hietalan mielestä introvertti paikka, joka sulkee muun maailman ulkopuolelleen.
 
Kaikkialla, ei-missään
 
Hietalan mukaan kaupunkimaisema ei synnytä kuvaa kotiseudusta, ja mediateknologia sotkee kuvioita entisestään. Kodin ja muun maailman raja on hämärtynyt esimerkiksi internetin myötä, kun postilaatikko, työpaikka ja pankki ovat tavoitettavissa missä tahansa. Samalla maailma vyöryy olohuoneisiin tv-ruuduista.
 
Kotiseutu korostuu tv-sarjoissa
 
Moni kaipaa pysyvän paikan tuomaa turvaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, joten paikattomuutta vastaan myös puolustaudutaan. Hietalan mukaan esimerkiksi kotiseudun ja kotiseutuaatteen merkitys onkin korostunut tasaisesti 1980-luvulta alkaen.
 
Kodittomuuden tunnetta terapoivat myös mediat. Me-tunnetta luodaan paikallisradioissa ja kaupunginosalehdissä ja toki myös valtalehtien paikallisuutisoinnissa, Hietala sanoo. Paikattomuuden vastaiskuja Hietala näkee myös tv-sarjoissa. Tv tuottaa virtuaalisia kotiseutuja kodittomille urbaaniasukeille. Paikka korostuu jopa sarjojen nimissä. Metsolat edusti suorastaan myyttistä alkukotia, kun taas Kotikatu yrittää esittää, että jopa kaupungissa voisi olla kotiseutu, Hietala analysoi."

Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi: Arto Sakari Korpinen