|
|
|
Onko tämän päivän ihminen koditon –
virtuaalisestiko kotiseutu koteihimme?
HEINOLA-SEURAN SYYSKOKOUS 2007
Mediatutkijat ovat väittäneet nykyihmisen kärsivän jatkuvasta kodittomuuden tunteesta, joka juontuu osaltaan perinteisen agraarin maaseutukodin ja monille ihmisille nykyään tutun kaupunkikodin välisistä eroista, kertoi alkupuheenvuorossaan seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola terveisinä Salon valtakunnallisilta kotiseutupäiviltä.
Päivillä luennoinut mediatutkimuksen dosentti Veijo Hietala toi päiville viestin, että virtuaalinen kotiseutu yrittää vastata paikattomuuden tunteeseen. Hietalan mukaan maalla koti aukeaa ulospäin: piha, maisema, ja jopa oma kylä muodostavat yhtenäisen kotiseudun. Maalla on vaikea määrittää, mihin koti loppuu, mutta se ei ole koskaan pelkkä talo. Kaupungin kerrostalokoti puolestaan aukeaa sisäänpäin, se on Hietalan mielestä vasten tahtoaan paikka, joka sulkee muun maailman ulkopuolelleen.
Hietasen mukaan kaupunkimaisema ei synnytä kuvaa kotiseudusta, ja mediateknologia sotkee kuvioita entisestään. Kodin ja muun maailman raja on hämärtynyt esimerkiksi internetin myötä, kun postilaatikko, työpaikka ja pankki ovat tavoitettavissa missä tahansa. Samalla koko maailma vyöryy olohuoneisiin tv-ruuduista.
Moni kaipaa pysyvän paikan tuomaa turvaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, joten paikattomuutta vastaan myös puolustaudutaan. Hietalan mukaan esimerkiksi kotiseudun ja kotiseutuaatteen merkitys onkin korostunut tasaisesti 1980-luvulta alkaen.
Kodittomuuden tunnetta terapoivat myös mediat. Me-tunnetta luodaan paikallisradioissa ja kaupunginosalehdissä ja toki myös valtalehtien paikallisuutisoinnissa.
Paikattomuuden vastaiskuja Hietala näkee tv-sarjoissa. Kotiseutu korostuu niissä. Tv tuottaa virtuaalisia kotiseutuja kodittomille urbaaniasukeille. Paikka korostuu jopa sarjojen nimissä. Metsolat edusti suorastaan myyttistä alkukotia, kun taas Kotikatu yrittää esittää, että jopa kaupungissa voisi olla kotiseutu. Näin Veijo Hietala analysoi virtuaalista kotiseutua kotiseutupäivillä.
Salossa kymmenen kuntaa yhteen
Salon seutu elää Heinolan tapaan kuntaliitoksen pyörteissä. Siellä on yhdistymässä 10 kuntaa ja tämä toteutuisi vuoden 2009 alusta. Kuntien liittyminen yhteen merkitsee seudun kotiseutuyhdistyksille entistä suurempaa vastuuta liitetyn kunnan erityispiirteiden ja omaleimaisuuden vaalimisesta, identiteetin säilymisestä. Salon seudulla valmisteltu suuri kuntaliitos tulisi toimimaan hyvänä kokeiluna ja toivottavasti myönteisenä esimerkkinä muulle Suomelle.
Salon seutu on monikulttuurisin alue Suomessa. Nokia työllistää 5000 henkilöä, joten tilanteen ymmärtää. Asia antaa kotiseututyölle uudenlaiset ja valtaisat haasteet. Miten kotouttaa näin monikulttuurinen väestö Salon seudulle. Heinolan mahdollisen kuntaliitoksen haasteet eivät ole Salon vertaiset, mutta haasteellisia aikoja eletään Heinolassakin tulevina vuosina kotiseututyön saralla, lopetti Peltola.
Uusia jäseniä johtokuntaan
Varsinaisen syyskokouksen puheenjohtajana toimi Asko Alho ja sihteerinä Leena Alho. Kokouksen aikana hyväksyttiin pienin muutoksin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008. Jäsenmaksuksi kokous esitti 10 euroa henkilöltä ja yhteisöjäsenmaksuksi 100 euroa, jotka hyväksyttiin.
Johtokunta sai uusiksi jäsenikseen Marja Melfsenin ja Pekka Saarelan, jotka valittiin erovuoroisten Leena Alhon ja Sirkku Orasmaan tilalle. Toiset erovuoroiset Pentti Juurikkala ja Tuula Palmu-Heikkilä valittiin uudelleen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Marja Halme, Hannu Koski, Pekka Rusila ja Maria Vuorinen. Puheenjohtajana jatkaa Kalevi Peltola. Tilejä tarkastavat Pertti Saleva ja Tuomo Orasmaa, varatilintarkastajana Mauno Laakso.
Seura sai syyskokouksessa kiitosta monipuolistuneesta ja nykyaikaistuneesta toiminnastaan. Kuluneen vuoden tärkeinä asioina todettiin omien kotisivujen saamista internetiin, joilla pyritään saamaan myös nuoret mukaan kotiseututyöhön ja innostumaan sivujen kautta kotiseudustaan. Sieltä löytyvät Siivet ja Juuret Heinolasta. Sivuilla on vieraillut jo 2500 kävijää.
Heinolan kotiseutupäivän vuosittaisella vietolla, Allin päivänä, katsotaan olevan suuri merkitys kotiseudun korostumisessa Heinolassa. Yhteistyön aloittaminen kylä- ja asukasyhdistysten välillä, sai kiitosta. Se on kokonaisvaltaista kotiseututyötä. Wanhan ajan joulu -tapahtuman luomisessa seuralla on ollut tärkeä osa.
Kahden uuden kotiseutukirjan tekeminen on myös meneillään. Kokouksessa kyseltiin Heinolan kotiseutuarkiston perustamisen nykyvaiheesta.
Vuosien virta – värikästä lähihistoriaa
Kokouksen lopuksi kuvataiteilija Marja Melfsen kertoi vuonna 2005 ilmestyneestä elämänkertaromaanistaan Vuosien virta. Kirja oli syntynyt oheistuotteena hänen toimiessaan muutaman vuoden äitinsä omaishoitajana.
Puheenvuorossa kirjan sivuilta avautuivat eri vuosikymmenien näkymät, muistikuvat heinolalaisen työläisperheen värikkääseen arkeen pienine ja suurine iloineen ja murheineen. Mielenkiintoisella ja taitavalla tavalla Marja Melfsen kietoi oman sukunsa lähihistorian tapahtumiin Itä-Hämeessä olleiden lehtikirjoitusten pohjalta. Puheenvuoron jälkeen virisi vilkas kysely ja keskustelu.
Pankkihistoriakin kertoo Heinolan valveutuneisuudesta
Pankinjohtaja Timo Rantanen kertoi tilaisuuden alussa oman Nordea -pankkinsa pankkihistoriaa, joka heinolalaisittain oli Heinola-Seuran kokousvieraille uutta ja positiivista kuultavaa. Heinola on ollut valveutunut valtakunnallisesti pankkihistoriassaankin.
Heinola-Seura kaikkien asialla
Kiittäessään lopuksi runsasta kokousväkeä Kalevi Peltola toivoi, että uuden toimintavuoden myötä seura löytäisi uusia projekteja, joilla vahvistetaan kotiseutuhenkeä Heinolassa.
Jäsenmäärän kasvattaminen oli erityisesti puheenjohtajan huolenaiheena. Seura on kaikkien heinolalaisten seura, ja siksi olisi tärkeää saada joukkomme kasvamaan ja näin seuran vaikuttamismahdollisuudet kasvaisivat.
Kalevi Peltola
|
|
