|
|
|
VALTATIE KORISTAUTUI HEINOLAN KOHDALLA
Hirviperhe nousi Tähtiniemeen asuntomessualueen tienvarsipenkereelle.
Valtatie 4:n Lahden ja Heinolan välinen osuus rakennettiin moottoritieksi vuosina 2004–2005 ja avattiin liikenteelle marraskuussa 2005.
Kymmenien vuosien liikenteen pullonkaula Lahden ja Heinolan välillä poistui, kun saatiin yhtenäinen moottoritie Helsingistä Heinolan Lusiin asti.
Valtatie 4 on Suomen tärkeimpiä pääteitä ja osa Eurooppa-tietä E75.
Peuraperhe pystytettiin kiintopisteeksi Kirkonkylän kohdalle
Heinola-Rahasto monessa mukana
Heinola-Rahasto perustettiin valtuuston 120-vuotisjuhlapäätöksellä 1996. Sen tehtävänä on parantaa ja kohottaa Heinolan kaupunkikuvaa sekä kokonaisvaltaisesti vahvistaa paikallista identiteettiä.
Moottoritien saaminen Lahdesta Heinolan Lusiin oli uuden vuosituhannen alun iso juttu, kymmeniä vuosia toivottu.
Juhlistaakseen tulevaa tapahtumaa Heinola-Rahasto järjesti Heinolassa syntyneille kuvanveistäjille kutsukilpailun ympäristöteoksen saamiseksi valmistuvan tien Heinolan kohdalle. Kutsun kilpailuun saivat Erkki Mykrä, Panu Patomäki, Vesa Väänänen ja Raimo Äijälä.
Valtatie 4:n tienvarsitaiteeksi rahasto tilasi toteutettavaksi kuvanveistäjä Panu Patomäen ehdotuksen Valliherrat.
Heinola-Rahaston tärkeitä aikaansaannoksia ovat olleet suihkulähde Kymelle sekä Anja Juurikkalan Kalakissa ja Floora teoksien saaminen Heinolan museon ja taidemuseon pihapiireihin. A.F. Airo -patsashanke toteutettiin Maaherranpuistoon. WPK:n talon yleisilmeen ja pihapiirin parantaminen on ollut vuosien mittaan tärkeää Heinola-Rahastolle.
Valtatie koristautui Heinolan kohdalla
Heinolan moottoritietaide sai päätöksen, kun Valliherrat-teossarjan viimeisen teoksen Uittomiehet valmistumista juhlittiin Nelostien Vierumäen liittymässä 26. lokakuuta 2007. Ohikiitäville se kertoo sekä Vierumäen alueen puuteollisuuden voimakkaasta osaamisesta että Heinolan tukinuittoperinteestä Kymenvirralla.
Valliherrojen ensimmäinen teos Hirviperhe pystytettiin asuntomessualueen kohdalle ennen Tähtisiltaa syksyllä 2005 ja Peuraperhe kirkonkylän kohdalle syksyllä 2006.
Alustavissa suunnitelmissa on rakentaa vielä puista riista-aitaa sinne tänne Lahden-Heinolan moottoritien varteen.
Valliherrat-teossarjan ovat rahoittaneet Heinola-Rahaston ohella Päijät-Hämeen liitto, Niilo Helanderin säätiö, Marjatta ja Eino Kollin säätiö sekä Euroopan unioni. Materiaalin teoksiin on lahjoittanut Versowood.
Heinolan uittoperinnettä kuvaava Uittomiehet löysi paikkansa Vierumäen liittymästä.
Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
"YMPÄRISTÖTAIDETTA ENEMMÄNKIN"
Sanomalehti ITÄ-HÄME tervehti pääkirjoituksessaan 4.11.2007 ilolla Heinolan ison tien varteen rakennettuja ympäristöteoksia:
”Heinolan tienoo esiintyy edukseen moottoritiensä varrella, ainakin ympäristötaiteen mittapuulla arvioituna.
Helsingin päässä ei matkailijan silmä juuri lepää esimerkiksi Uusmaalaisten laulun nuottiviritelmässä, Mäntsälän panssariesteitä muistuttavissa kivirakennelmissa ja vielä vähemmän Lahden eteläpuolella sijaitsevassa möhkäleparissa. Taiteen tai huomioarvon nimissä ne paikoillaan joka tapauksessa jököttävät.
Mutta Heinolassa tilanne siis kohenee, kiitos taiteilija Panu Patomäen Valliherra-teossarjan. Tähtiniemen hirviperhe ja kirkonkylän peuralauma täydentyivät perjantaina, kun Vierumäen Tukinuittajat -puuveistos paljastettiin.
Puumateriaali on taipunut taiteilijan kädessä hienovaraisen tyylikkääseen muotoon. Samalla se kertoo paikkakunnan historiasta ja luonnonpiirteistä. Ilman tukirahoittajia Valliherra olisi saattanut jäädä toteutumatta - kiitos kuuluu moneen suuntaan.
Tielaitoksen ohjeistuksen mukaan ympäristötaideteos ei saa olla "liian silmiinpistävä" ja siten kiinnittää liikennettä vaarantaen kuljettajien huomiota. Neuvot tuntuvat ylimittaisilta, ellei peräti koomisilta: tievarren runsaat ja räikeät mainostaulut pyrkivät nimenomaan hyppimään silmille, mutta se ei tunnu viranomaisia pahemmin haittaavan.
Ympäristötaide päinvastoin ottaa huomioon tilansa, kokonaisvaltaisen suhteen luontoon ja samalla ihmisen luomaan ympäristöön.
Itse asiassa Heinola tukikumppaneineen voisi panostaa edelleen moottoritien varteen eli hyödyntää tärkeää väylää, joka kiidättää kulkijan kylläkin useimmiten kaupungin ohitse. Liittymät ovat tärkeitä solmukohtia.
Vaatimattomat rampit saisivat uutta arvoa, jos niitten tienoilla olisi liikennemerkkien ja mahdollisten mainoskylttien lisäksi muutakin katsottavaa: taidetta, johon katse pysähtyy ja joka houkuttelee luokseen.”
|
|
