”Kotiseudun liekki roihuaa yhä mielessäni ja sydämessäni!”

JUHLAVUOSI AVATTIIN
HEINOLAN II KOTISEUTUPÄIVÄNÄ

Heinolan II Kotiseutupäivää saatiin juhlia kirpeässä pakkassäässä. Samanlainen aurinkoinen talvipäivä oli vuosi sitten, jolloin tämä Allin päivän vietto kotiseutupäivänä aloitettiin.

Juhlapäivä tarjosi heinolalaisille monipuolista kotiseudullista ohjelmaa Vanhassa Pappilassa, kaupunginkirjastossa, kaupunginmuseossa sekä Kylpylän rannassa Talviuimarien Avoimien ovien tapahtumassa.

Vanhan Pappila oli jälleen tärkeässä juhlaroolissa Heinolan juhlavuoden avauspaikkana. Allin päivän kahvikutsut olivat saaneet juhlapäivän viettäjät liikkeelle. Vanhan ajan kauniisti katettu kahvipöytä herkkuineen houkutteli vieraat aloittamaan tilaisuuden juhlakahveilla.

Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola muistutti siitä, että Heinola kotiseutuna ja asuinympäristönä on jokavuotisen juhlan aihe. Seura haluaa omalta osaltaan oman toimintansa puitteissa muistaa kaupungin jokaista vuotta ja erikoisesti juhlavuotta heinolalaisuutta vahvistavilla juhlahetkillä.

”Olkoon tämä tilaisuus pienimuotoinen kaupungin juhlavuoden aloitus!"

Jo ennakoiden jouluksi ilmestyi seuran kolmas perinnekirja Heinolan kyliltä ja kaduilta. Tämän vuoden huhtikuussa ilmestyy postikorttikirja Heinolasta, juhlavuoden kirjana.

Heinola-Seura kutsuu muutkin seurat ja yhdistykset samanmielisiin talkoisiin, juhlimaan omalla toiminnallaan kotikaupunkiamme Heinolaa. Heinola ansaitsee sen.

Kalevi Peltola puhuu.

Viulunsoitonopettaja Eija Kananen ja kanttori Eero Kettunen toivat juhlaan säveltervehdyksen Heinolan musiikkiopistosta ja seurakunnasta. Heinola-Seura oli ensimmäisenä aloitteen tekijänä 22 vuotta sitten vanhan harjoituskoulun säilyttämisen puolesta. Tänä vuonna musiikkiopisto viettää 25-vuotisjuhlavuottaan entisen korjatun harjoituskoulun tiloissa.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kaupunkineuvos Timo Ihamäki avasi puheenvuorollaan Heinolan kaupungin 170-vuotisjuhlavuoden, kertoen Heinolan kasvua 1700-luvun residenssistä tähän päivään. Heinolalla on hyvä ja monipuolinen historia. Sen historian eri aikoina on ollut myötä- ja vastamäkeä, mutta yhteisymmärryksellä ja yhteistyöllä olemme aina selviytyneet.

Timo Ihamäki

Vuosisatojen aikana viisas miljöörakentaminen, luonnon ja ihmiskäden sopusointu ovat kasvattaneet Heinolalle 2000-luvulla arvostetun Heinolan Kaupunkipuisto -statuksen, joka ei salli tulevienkaan polvien rikkoa tätä arvokasta maisemaa, johon me kaikki olemme kiintyneet.

Timo Ihamäki kiitti Heinola-Seuraa aktiivisesta kotiseututyöstä. Se kertoo seuran rakkaudesta kotiseutuamme kohtaan. Myönteisen kuvan antaminen Heinolasta lisää Heinolan ulkopuolistakin imagoa.

Heinola-Seuran varapuheenjohtaja Marja Halme jakoi yhdessä puheenjohtajan kanssa Heinola-Seuran johtokunnan myöntämät Kotiseutuliiton kotiseututyön ansiomerkit seuran kunniajäsenille: Mailis Hänninen, Maija Kippola, Toini Laitinen ja Kaija Multamäki. Kaikki neljä olivat vuonna 1985 mukana perustamassa Heinola-Seuraa.

     
Suomen Kotiseutuliiton kotiseututyön ansiomerkki Mailikselle, Maijalle, Toinille ja Kaijalle.

Tällä valinnalla seuran johtokunta korosti kaupungin juhlavuotta ja seuran kunniajäsenten monivuosikymmenistä sitoutumista kotiseututyöhön. Kunniajäsenten kautta kotiseututyön sankaruus on näkynyt kaupungissa ja kerännyt kotiseututyötä tekeviä yhteen jo 1950-luvulta lähtien.

Marja Halme (vas.), Kalevi Peltola ja Toini Laitinen.

Ansiomerkin saajien puolesta kiitti Toini Laitinen: ”Puolivuosisadan ajan olen tuntenut tämän pikkukaupungin kodikseni. Minulla on todella rakkaussuhde Heinolaan. Kotiseudun liekki roihuaa yhä mielessäni ja sydämessäni.”

Toini Laitinen on 1950-luvulta saakka tehnyt kotiseututyötä Jyränkölässä ja on edelleen ”Kultaisen iän kerhon” vastuutehtävässä. Tämän vuoden teemana kerhossa on juhlavuotta viettävän kaupungin historia.

Heinola-Seura teki keväällä 2007 aloitteen kaupunginhallitukselle kirjoituskilpailun järjestämisestä Heinolan kaupungin 170-vuotisjuhlavuonna, järjestäjinä Heinola-Seura, sanomalehti Itä-Häme ja kaupunki.

Aloitteen pohjalta kirjoituskilpailun taustaryhmä Asko Alho ja Kalevi Peltola, Heinola-Seurasta, Jari Niemi, Itä-Hämeestä ja Pirjo Hepo-oja kaupungin edustajana, ovat valmistelleet kilpailulle aiheen ja säännöt. Kirjoituskilpailu kestää helmikuun alusta syyskuun loppuun. Kilpailun yleisaiheeksi on asetettu Minun Heinolani.

Järjestäjien edustajana Heinola-Seuran puheenjohtaja julisti kirjoituskilpailun alkaneeksi, esitteli kilpailun säännöt ja tuomarit.

Kirjoituskilpailun tuomareiksi ovat lupautuneet kirjailija Eila Jaatinen, toimittaja Leena Kekkonen ja lehtori Pekka Rautamaa sekä sanomalehti Itä-Hämeen, kaupungin ja Heinola-Seuran nimeämät edustajat.

Kilpailutoimikunta toivoo rohkeutta, innostusta ja runsasta osallistumista tähän kilpailuun! Heinola-Seuralla on tavoitteena vuonna 2010, seuran 25-vuotisjuhlavuonna, julkaista näistä kilpailukirjoituksista uusi kotiseutukirja Minun Heinolani.

Monet läsnä olleet halusivat kirjoituskilpailun kutsun säännöt osallistuakseen kilpailuun ja monet halusivat lähettää kutsun kirjoittaville ystävilleen terveisinä kotiseutupäivästä.

Pappilasta vieraat siirtyivät muihin juhlakohteisiin, kaupunginmuseoon, jossa taiteilija Leena Calàs esitteli kollaasinäyttelyään Ihmisiä ja muita ilmiöitä. Leena Calàsilla on kuvien takana oma tarinansa: ”Työt ovat minulle rakkaita, sillä niissä on mukana minun oma menneisyyteni.” Pitkin päivää museolla riitti vieraita ja tunnelmaa, iloista naurua paljon puhuvien kuvien äärellä.

Kaupunginkirjastossa oli kotiseutupäivien uusin lisä. Kansalaisopiston DigiHeinola- kurssin valokuvanäyttely avautui puolilta päivin isolle avajaisyleisölle. Suunnittelija Mikko Kallion vetämä esikoisryhmä ylitti odotukset näyttelyllä.

Heinolan kansalaisopiston piiri edustaa uudenaallon kotiseututyötä. Ryhmän ikärakenne on 18-75 vuotta.

Historiaa tutkimalla, keskustelemalla, kyselemällä, arvioimalla, retkeilemällä, valokuvaamalla, viikkokaupalla kuvia yhdistelemällä, käsittelemällä syntyy uudenlaista kuvaHeinolaa, täynnä kysymyksiä, pettymyksiä, ristiriitoja, oivalluksia, kauneutta, mutta ennen kaikkea syventävää kiinnostusta omaan kotiseutuun ja sen ilmiöihin.

Kurssin alun ”Tyly Heinola” näyttäytyikin puolen vuoden työskentelyn jälkeen näyttelyssä luokseen kutsuvana, positiivisena ja toiveikkaana uusista seikkailuista.

Kannattaa käydä kirjastossa hakemassa itselleen uudenlaisia mielikuvia Heinolasta.

Kotiseutupäivän päätteeksi Talviuimarit olivat kutsuneet heinolalaiset Kylpylän rantaan tutustumaan Suomen kauneimpaan talviuintipaikkaan ja ihastelemaan maailman suurinta avantoa. Heinola on terveysliikunnan kaupunki. Yksi sen laji on avantouinti, josta pari sataa heinolalaista hakee terveyttä ja elämän energiaa.

Paikalla olleet olimme aivan ihmeissämme talviuimarien höyryävästä innostuksesta harrastukseensa. Ainakaan tuo harrastava ryhmä ei tarvitse kaupungin terveyspalveluja. Äiti Kymi antaa armaalla syleilyllään päivittäin tarvittavat elämän eliksiirit.

Kiitos kaikille Heinolan II Kotiseutupäivään osallistuneille!

Uusi arki on taas parempi juhlan jälkeen!       

Kalevi Peltola