Heinolan kaupungin 170-vuotisjuhlavuoden teoksena on ilmestynyt upea kuvateos ”Rakkaudesta Heinolaan – postikorttien kertomaa”. Kirja sisältää 190 sivua Heinolan kaupungin lähihistoriaa kansien välissä postikorttikuvin ja pikkutarinoin 1890-luvulta 1960-luvulle.

Kirjatoimikunta julkisti teoksen 18.4.2009 Heinolan valtuustosalissa. Tilaisuudessa oli 70 vierasta kuuntelemassa uuden kuvateoksen syntyhistoriaa. Edellisenä päivänä oli lehdistötilaisuus WPK-talossa. Kaupunginjohtaja Hannu Komonen sai kirjan ensimmäisen kappaleen ja kaupunki juhlavuoden lahjana 20 kirjaa.

”Rakkaudesta Heinolaan – postikorttien kertomaa” viestittää jo nimellään tämän kirjan syntymiseen vaikuttaneita tuntemuksia.

Tätä haasteellista postikorttiteosta alettiin valmistella vuosi sitten Heinolan juhlavuoden kirjaksi, ja tällä kuvateoksella Heinola-Seura, Heinolan Postimerkkikerho ja kirjatoimikunta haluavat kunnioittaa ja onnitella 170-vuotiasta itsenäistä kotikaupunkiamme Heinolaa.

Kun kaupunki täytti 150 vuotta vuonna 1989, ilmestyi kaupungin tilaamana ja Rauno Endénin kirjoittamana Heinolan historia 2. Juhlavuonna ilmestyi myös Heinola-Seuran toimesta 13 postikortin sarja Heinolan näkymistä.

Nyt ilmestynyt historiallinen kuvateos on lukuystävällinen sellaisillekin, jotka haluavat tutustua Heinolan lähimenneisyyteen nopeasti ja helposti. Tämän paljon keskustelua virittävän kirjan äärelle palataan varmasti usein sekä heinolalaisissa kodeissa että kauempanakin.

Heinola oikea postikorttikaupunki

Postikortista kehittyi 1800-luvun lopulla merkittävä tiedotusväline. Tärkeät tapahtumat kuvattiin postikortteihin uutiskuvien tapaan.

Kuva-aiheiksi pääsivät tärkeät henkilöt, tapahtumat ja rakennukset. Matkailun kehittyessä tärkeät kohteet ja kauniit postikorttimaisemat kertoivat kuvalliset terveiset korttien lähettäjiltä. 

Heinola kylpylä- ja seminaarikaupunkina on näistä perinteistä johtuen ollut oikea postikorttikaupunki.

Lehdistötilaisuudessa tuli ilmi, että Heinolasta on ilmestynyt aikoinaan eniten postikortteja ja niiden keräilyarvo on korkea. Jos näin on, se oli tärkeä tieto meille heinolalaisille.

Ensimmäiset Heinolan pikkukaupunkia kuvaavat kortit painettiin jo 1890-luvulla. Kylpyvieraille piti olla kortteja tarjolla, ja myös kaupungin omat asukkaat ottivat myös uuden viestien lähettämistavan käyttöönsä.

Vanhin tunnettu postikortti Heinolasta on lähetetty Loviisaan elokuussa 1899. Valokuvia kylpylästä on toki lähetetty kuoressa jo tätä aikaisemmin. Pääosa korteista on mustavalkoisia, mutta mukana on myös värillisiä, ruskeita ja siniseksi sävytettyjä kortteja. Korttien lähettäjien myönteiset terveiset Heinolasta ovat miellyttävää luettavaa. Ne ovat osaltaan johtaneet kirjan nimen löytymiseen. 

Heinola on eri vuodenaikojen vaihteluissa kuin maisemapotretti, mutta luonnon muovaama kulttuurimaisema on elänyt historiansa mukana.

Vuosisatojen aikana viisas miljöörakentaminen – luonnon ja ihmiskäden sopusointu – ovat kasvattaneet Heinolalle 2000-luvulla valtakunnallisesti arvostetun kaupunkipuisto-statuksen, joka ei salli tulevienkaan sukupolvien rikkoa tätä arvokasta ”postikorttimaisemaa”.

Heinolalaiset voivat olla ylpeitä kauniista kotikaupungistaan.

Kirja syntyi yhteistyön tuloksena

Kirja on yhteistyön tulos. Pienellä paikkakunnalla yhteistyö on välttämätön, siihen lisättynä vuosikymmenien aikana syntyneet ystävyyssuhteet ja ajan mukanaan tuomat erilaiset hyvin toimivat verkostot, joita tämänkin kirjan toimittamisessa on runsaasti tarvittu.

Postikortti ja postimerkki ovat aina kuuluneet yhteen. Ne tarvitsevat toisiaan ja elättävät toisiaan. Kirjan ns. kustantajina ovat toimineet Heinola-Seura ja toisena osapuolena luontevasti Heinolan postimerkkikerho, joka on levittänyt ja tukenut 45 vuoden ajan postimerkkiharrastusta Heinolassa.

Heinola-Seura on kohta 25 -vuotias ja sääntöjensä mukaan tekee arvokasta kotiseututyötä mm. julkaisemalla perinne- ja kotiseutujulkaisuja. Uusi kirja kuuluu neljäntenä seuran perinnekirjasarjaan. Viime jouluksi ilmestyi sarjan edellinen Heinolan kyliltä ja kaduilta. 

Postikorttikirja kotiseututyötä parhaimmillaan

Heinola-Seuralla ja Heinolan Postimerkkikerholla on ollut ilo saada käyttöönsä kahden Heinolassa syntyneen postikorttiharrastajan laajat keräelmät Heinolasta:  tiedotuspäällikkö Matti Aallon ja kaupunginjohtaja Pauli Ihamäen kokoelmat.

Keräilijät ovat itse valinneet kokoelmistaan tämän juhlakirjan postikortit. Heinolan tuntijoina he ovat myös suorittaneet kirjan toimitustyön ja antaneet korteille historiallisen taustan ja tarinan.

Historiallisen viimeistelyn teksteihin ovat tehneet toimituspäällikkö Rauno Endén Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta ja Heinolan museonjohtaja Kari-Paavo Kokki. Kirjan ansiokkaan graafisen asun on suunnitellut tunnettu graafikko Heikki Kalliomaa. Hienon työn on myös tehnyt Kari Lahtinen, joka on skannannut kirjan vanhat postikortit ja antanut niille uuden elinkaaren kirjamme sivuille.

Kirjatoimituskuntaan Heinolasta ovat kuuluneet Asko Alho ja Kalevi Peltola Heinola-Seurasta sekä Heinolan Postimerkkikerhosta Jari Kovalainen ja Sinikka Rantasalo.

Kiitos kuuluu monelle taholle

Heinola-Seura ja Heinolan Postimerkkikerho esittävät kauniit kiitokset kaikille edellä mainituille ja iloitsevat ammattitaidolla toteutuneesta kirjaprojektista ja sen lopputuloksesta.

Kiitos myös kuuluu monille kymmenille muille henkilöille, jotka ovat antaneet kirjatoimikunnalle sympatian ja kannustuksen lisäksi omakohtaisia tärkeitä palveluksiaan kirjatyön onnistumiseksi.

Ja lopuksi: Erikoiskiitokset kuuluvat Niilo Helanderin Säätiölle, Marjatta ja Eino Kollin Säätiölle, Päijät-Hämeen rahastolle sekä Lemminkäinen Infra Oy:lle, jotka ovat kukin huomattavilla avustuksillaan mahdollistaneet tämän Heinolan kaupungin 170-vuotisjuhlavuoden kirjan toimittamisen ja mahdollistaneet sen juhlallisen asun.

Postikorttikirjan myötä onnea ja menestystä edelleenkin Heinolalle, Itä-Hämeen helmelle ja mielenkiintoisia luku- ja katseluelämyksiä kaikille tuleville kirjamme lukijoille!

Postikorttikirjoja on tehty eri paikkakunnilla ja niitä on julkaistu viime vuosina ilahduttavasti. Meidän kirjamme vanhasta Heinolasta monipuolistaa tätä kirjoa, ja uskoaksemme se kannustaa muita paikkakuntia tekemään omista korteistaan vastaavia julkaisuja.

Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi: Arto Sakari Korpinen