|
|
|

Minun
Heinolani -teemalla juhlii Heinola-Seura sunnuntaina 25.4.2010
kotiseutuyhdistyksen 25-vuotista toimintaa WPK-talossa.
Heinola-
Seura perustettiin toukokuun 30. päivänä 1985 jatkamaan
kaupungin lopettaman kotiseutulautakunnan työtä. Seura on
siis nuori kotiseutuyhdistysten joukossa, sillä Suomen
kotiseutuliikkeen 100-vuotisjuhlaa vietettiin Lohjalla kesäkuussa
1994.
Toiminnallaan
Heinola-seura on pitänyt yllä hyväksi koettua
myönteistä Heinolan henkeä, vaalinut ja kunnioittanut
170 vuotiaan kaupunkimme omia perinteitä sekä ollut
vaikuttaja keskustelussa ajankohtaisista kaupunkikuvaa koskevissa
asioissa. Aloitteitakin on syntynyt vuosien varrella
parisenkymmentä.
Seuran
jäsenkehitys, tällä hetkellä 330, kertoo
siitä, että yhdistys on toiminnallaan saavuttanut arvostetun
sijan kaupungin yhdistysten joukossa.
Heinola-Seura
on viime vuosina hakenut haasteita uusilla työmuodoilla. Viime
vuonna kaupungin 170-vuotisjuhlavuonna seura piti voimakkaasti
yllä kaupungin juhlavuotta eri tapahtumilla. Vuoden aikana
järjestettiin Minun Heinolani -teemalla kirjoitus- ja
valokuvauskilpailu yhdessä Heinolan kaupungin ja
Itä-Häme -lehden kanssa. Nyt on meneillään Heinolan
kotiseutulaulun sanoittamiskilpailu toukokuun loppuun saakka samojen
yhteistyökumppaneiden kanssa. Loppuvuodesta seuraa hyväksytyn
runotekstin sävellyskilpailu.
Yhteistyö
kylä- ja asukasyhdistysten sekä kansalaisopiston kanssa on
tuottanut näkyvää toimintaa. DigiHeinola -projekti oli
esimerkki uudenlaisesta kotiseututyöstä. Tämä
projekti synnytti Meitin Heinola -koulutusprojektin, jonka
tehtävänä oli antaa eväitä oman kulmakunnan
katoavan arkihistorian löytämiseen ja tallentamiseen.
Seuraavaksi tehdään Yhteinen Heinola -internet-sivusto, jossa
kylä- ja asukasyhdistykset ovat keskeisessä asemassa ja
työn avulla nostetaan kaupungin eri alueet uudella tavalla
yleisön tietoisuuteen.
Viimeisen
kolmen vuoden aikana on ilmestynyt jokaisena vuonna uusi kotiseutukirja
ja uusia suunnitelmia on seuraavan kahden kirjan osalta. Suuren suosion
saavuttanut vuoden alun Heinolan kotiseutupäivän vietto Allin
päivänä on yksi seuran suuri aikaansaannos kaupungissa.
Wanhan Ajan Joulu -tapahtuman tärkeänä
järjestäjätahona ja ideoijana on ollut Heinola-Seura.
Tämän vuoden heinäkuussa valitaan 16. kerran unikeko
kaupunkiin. Tämä tapahtuma on herätetty eloon
entisaikojen kylpylätunnelmista.
Kotiseututyötä
tehdään myös juhla-työmuotona. Seura on
pitänyt yllä korkeaa juhlakulttuuria koko toimintansa ajan.
”Serenadi Heinolalle ja Heinolan seminaarille” oli viime
vuoden tärkein juhlahetki. Jokavuotiset Sydänsuven retket
juhannusviikolla eri puolelle Suomea ovat olleet suosittuja jo
1980-luvun lopulta lähtien. Muuta säännöllistä
retkitoimintaa on järjestetty yhdessä Itä-Hämeen
matkailuyhdistyksen kanssa.
Kolme
vuotta sitten seura alkoi toimittaa internetissä omia kotisivuja,
jotka myönteisyydellään, selkeydellään ja
hyvillä kuvillaan ovat saavuttaneet huomiota. Muutama aika sitten
Suomen kotiseutuliitto liitti seuran sivut omille ajankohtaissivuilleen
esittelyksi seuran toiminnasta Suomen kotiseutuväelle.
Kotiseututyö
tarvitsee varoja toimintansa tekemiseen. Vankka eri aloilla toimiva
talkoojoukko on mahdollistanut sen, että jatkuvasti on voitu
osallistua erilaisiin toimintaprojekteihin, joissa on kartutettu seuran
varoja. Perinnetoriin osallistuttiin 21 kesänä,
kalamarkkinoihin 11 kertaa, sekä lukuisiin totitapahtumiin. Seuran
tuottoisa myyntiartikkeli on ollut ulkotapahtumissa lohikeitto
lisukkeineen. Näillä ja talkootyönä tehdyillä
painotuotteilla on seura pystynyt rahoittamaan monipuolista
toimintaansa.
25-vuotisjuhlassa
julkistetaan tämän vuoden kotiseutukirja, Esko Aallon
Menneitä muistellen, sen toinen ja uudistettu painos.
Kotiseutuaktivisti Esko Aalto luovutti kirjansa aineiston seuralle
tämän kirjan painattamiseen. Kirjasta tulee viides kotiseutu-
ja perinnekirja seuran kirjasarjaan.
Suomen
kotiseutuliiton tervehdyksen tuo juhlaan liiton
järjestöpäällikkö Heikki Saarinen.
Kansallispukujen käyttöä juhlassa toivoo seuran
johtokunta.
Heinola-Seura on jokaisen heinolalaisen asialla!
Kalevi Peltola
|
|