einolan siunauskappeli vihittiin toisen korjauksensa jälkeen Kynttilänpäivänä 2013. Tilaisuus oli myös piispantarkastuksen päätös seurakunnassa.

Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen suoritti vihkimisen ja siunauksen avustajinaan kirkkoherra Simo-Pekka Rantala ja kappalainen Pia Särkelä. Tilaisuuden musiikista vastasivat kanttori Ville-Paavali Hyvönen, urut, ja Mari Saari, laulu.

Simo-Pekka Rantala, Seppo Häkkinen ja Pia Särkelä.

"Siunauskappelit ovat suomalaista kulttuuriperintöä, osa rakennusperintöä ja siten osa kulttuuriympäristöä. Museovirasto määrittelee kulttuuriperinnön ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntyneeksi henkiseksi ja aineelliseksi perinnöksi."

Pitkään ja monia vaiheita käsittänyt Heinolan siunauskappelin suunnittelu tuotti valoisan ja rauhallisen sakraalitilan. Rakennus on säilyttänyt 1950-luvun tunnelman muutoksista ja ajan vaatimuksiin liittyvistä parannuksista huolimatta.

1974 korjauksen yhteydessä kaari-ikkunaan sijoitettiin Mikko Vuorisen lasimaalaus

Myös kappelin Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut ovat saaneet peruskorjauksen ja uusittujen äänikertojen myötä sakraalitilaan onnistuneen soinnin.

Siltakadun varrella oleva siunauskappeli valmistui vuonna 1955. Se on arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema. Kappelia korjattiin edellisen kerran vuonna 1974.

Tämänkertaiset muutos- ja korjaussuunnitelmat laati arkkitehti Virpi Tervonen Lahdesta. Sisätiloiltaan kappeli on valmis, piha-alueen kunnostus ja ulkoremontti valmistuvat kesään mennessä.

Seurakuntalaisilla on tilaisuus tutustua siunauskappeliin torstaina helmikuun 7. päivänä klo 12-17.

Heinolan kirkon vanha alttaritaulu löysi siunauskappelista arvoisensa paikan.

Korjattuun siunauskappeliin on onnistuneesti sijoitettu pitkään paikkaansa etsinyt Heinolan kirkon alttaritaulu Viimeinen ehtoollinen vuodelta 1835. Taulun on 1980-luvulla entisöinyt taiteilija Jorma Lyytikäinen Lahdesta.
Maalarimestari Carl Fredrik Blomin (1791-1855) maalaaman taulun Viimeinen ehtoollinen lahjoitti seurakunnalle vuonna 1835 luutnantti, kauppias Gustaf Adolf Bökman (1789-1859).

Kirkon alkuperäisistä alttaritauluista toinen on sijoitettuna kaupunginmuseoon. Se esittää ristiinnaulittua Jeesusta. Taulun maalaajaa ei tiedetä.

Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkossa oli 1800-luvun alkupuolella kaksi alttaritaulua. Kuoriseinän keskellä oli saarnatuoli ja molemmin puolin sitä alttaritaulut.

Silloiset seurakuntalaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä kirkkonsa alttaritauluihin, vaan he halusivat oikeiden taidemaalarien alttaritaulut esillä olevien taulujen tilalle.

"He pitivät alttaritauluja yleisesti alkeellisina ja rumina. Kaupungissa ryhdyttiin heti 1860-luvun alussa toimenpiteisiin, "jotta saataisiin korvatuksi ne lankkumaalauksen mestarituotteet, jotka vuosikymmenien ajan ovat ikävystyttäneet jumalanpalveluksia pienessä, vaatimattomassa temppelissämme.

Tarkoitusta varten kerättiin yksityisesti varoja ja työt tilattiin vuonna 1862 hovimaalari Robert Wilhelm Ekmanilta (1808-1873) Turusta. Uudet alttaritaulut, jotka maksoivat 1200 mk, tuotiin Heinolaan vuonna 1863.

Toinen tauluista kuvaa Vapahtajan kuolemaa ja toinen ylösnousemusta.  Helatorstaina 5. päivänä toukokuuta nähtiin uudet alttaritaulut ensi kerran kirkossa. Ne ovat todellakin taideteoksia vanhojen rinnalla."

Näin kertovat historialähteet alttaritaulusta.

Jyväskylän yliopiston taidehistorian professori Heikki Hanka on tehnyt tutkimuksen kirkkomaalari Carl Fredrik Blomista ja hänen ajastaan.

Onnistuneesta korjauksesta seurakuntaa onnittelee ja kiittää
Kalevi Peltola

Kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen