|
Heinolan
50-vuotias kaupunginmuseo juhlii barokkia
Näyttelyn suojelijana
Prinsessa Christina Rouva Magnuson
- Mitähän
sanoisi opettaja Alli Heinämaa tänään? Hänen silloinen suuri unelmansa
oli saada museo Heinolaan. Unelma täyttää jo 50 vuotta. Kaiken lisäksi
museolle luvataan tänään avattavalla Barokkinäyttelyllään kesän
kärkinäyttelypaikkaa valtakunnassa, miettii jo aikaisemmin näyttelyn avajaisiin
saapunut ryhmä.
-
Kyllä Allilla on ollut tärkeä merkitys museon kehittämisessä. Hänen
monien tuhansien keräämänsä valokuvakokoelma esimerkiksi ei enää olisi
mahdollista. Koko museon perusnäyttely on Allin organisoimaa keräilyn
tulosta. Hän tiesi jo silloin, millainen pitää olla pienen kaupungin
toimiva museo. Melkein joka päivä annan lämpimiä ajatuksia Allille
kulkiessani hänen muotokuvansa ohi museolla, kertoo museonjohtaja Kari-Paavo Kokki.
-
Alli on saanut pysyvän muistomerkin, ei vain museosta, Allin päivänä
tammikuun viimeisenä vietetään Heinolan kotiseutupäivää, jossa aina on
esillä Alli museon ja kotiseututyön alkuunpanijana.
Aamupäivällä 17.5.2014 avattiin Heinolan kesä torilla hehkuvassa
helteessä. Päivä jatkui Heinolan taidemuseon ja WPK-talon pihapiirissä
kaupunginmuseon juhlanäyttelyn avajaisilla.
Kuten aina, juhlavieraita saapui intiimiin juhlapaikkaan pihan täydeltä
eri puolelta Suomea jälleen suurin odotuksin. Näyttelyn avajaiset
tietävät aina karipaavomaista
yllätystä. Nytkin. Loistoa, komeutta.
Muutama kesä sitten Heinola julistettiin Päijät-Hämeen
kesäkulttuurikaupungiksi. Se tapahtui eräässä kesänäyttelyn
avajaistilaisuudessa. Heinola on ylpeä kesäimagostaan ja haluaa
panostaa siihen joka kesä pysyäkseen edelleen ykkössarjassa. Kesä 2014
tuo vielä lisää kesäkulttuurikaupungin ohjelmistoon aina Suvisoiton
konsertteja myöten, kesäteatterista puhumattakaan.
Poreilevan tervetuliaisjuoman jälkeen alkutervehdyksen esitti
kamarineuvos Kari-Paavo Kokki
ja toivotti eri puolelta Suomea saapuneet vieraat tervetulleiksi museon
50-vuotisjuhlanäyttelyyn.
Kari-Paavo Kokki
- Nyt avattava
näyttely päättää suurten epookkinäyttelyiden sarjan. Sarja alkoi 1992
Kustaa III:n aikaan näyttelyllä. Sitä seurasi Empire 1994, Rokokoo
1996, Kaj Frank – Teema ja muunnelmia 1997, 1998 oli esillä Venäläisiä
huonekaluja, Mestarin verstaassa oltiin vuonna 2004. Taidemuseon taloa
esiteltiin 2009 näyttelyllä Toropoffin talossa, 2007 oli Kullalla
aateloidut –juhlaa. Viime vuonna 2013 oli esillä Coco ja Yves. Carita
Järvisen pukukokoelma. Tämän vuoden Barokki-näyttely avatuu pikapikaa.
Museon 50-vuotissyntymäpäiväjuhla on 8.6.2014.
- Olen kiitollinen, että
museolla on ystäviä ei vain Heinolassa, vaan ympäri Suomea, myös
rajojen ulkopuolella. Museo on saanut nauttia vuosien ajan ei vain
yksityisten ihmisten tukea lahjoitusten muodossa, vaan erilaiset
säätiöt ovat olleet museon voima ja mahdollisuus tehdä korkeatasoista
näyttelytoimintaa. Asiantuntijaryhmät ovat luku sinänsä. Jokaisen
näyttelyn takana on ollut tiivis ammattilaisten ryhmä, joiden
asiantuntemuksella ja museon pienen henkilökunnan taitavin voimin on
aina näyttelyt toteutettu. Barokkinäyttelyyn on saatu esineistöä sekä
Suomesta että Ruotsista.
Kaupungin tervehdyksen alkujuhlaan toi kaupunginjohtaja Jussi Teittinen,
joka uutena kaupungin virkamiehenä oli ylpeä avattavasta näyttelystä ja
museon valtakunnallisesta maineesta. Museolla on kaikkien
kaupunkilaisten tuki. Heinolan maineelle museo on korvaamaton. Hän
toivotti museolle jälleen hyvää näyttelykesää. Näyttelyvieraat
vilkastuttavat Heinolan kesäkaupunkia monin muodoin.
Jussi Teittinen
Juhlanäyttelyn avaajaksi oli saapunut suuri Heinolan ystävä, professori
Matti Klinge.
Klinge puhujana ja tyylilajien mestarina oli avaukseensa valinnut myös
barokin vaatiman dramatiikan. Hänen asiantuntemustaan ja kielen
värikkyyttä oli jälleen ilo kuunnella ja päästä barokin syntyihin
syviin.
Matti Klinge
Aluksi Klinge antoi ylistävän arvion Heinolan kaupunginmuseolle. Sen
maine on jo vuosikymmeniä juurtunut suomalaisten sydämiin.
- Barokki on kaikkialla
ilmenevää dramatiikkaa. Teatraalisuus on läpikäyvä piirre, koska
barokki on julkisuuden kulttuuria. Retoriikka on osa tätä dramatiikkaa.
Barokin kuvanveistossa ja maalaustaiteessa suuruus ja mahtavuus,
eroottisuus tai hiljaisuus ovat läsnä. Sankareiden muotokuvat olivat
tärkeitä kaikkialla. Barokin julkisuus laimenee rokokoon
yksityisyydelle.
- Barokki on aatelis- ja
kirkkokulttuuria. Sitä seuraa porvarillisuuden, kotielämän maailma,
jossa perheen tai pienen piirin keskellä nautitaan hiljaisesta
itserakkaudesta ja tyytyväisyydestä. Me elämme juuri näiden
porvarillisuuden, tehokkuuden, ahkeruuden ja pikkupiiteisyyden hyveiden
keskellä piiloutuen yksinäisiin mökkeihin välttämällä julkisuutta ja
esiintymistä, joka on osa kulttuuria, päätti Matti Klinge värikkään
avauspuheensa.
Kari-Paavo Kokki ja Anja Vahteristo-Järvinen
Heinolan Taidemuseon Ystävien puheenjohtaja Anja Vahteristo-Järvinen
lahjoitti museon kokoelmiin juhlavuoden kunniaksi heinolalaisen
hopeasepän Anders Wilhelm Roosin valmistaman nuuskarasian, jota
suuresti arvostaen Kari-Paavo Kokki kiitti ystäviä museon hyväksi
tehdystä työstä. Taidemuseon Ystävissä on jo yli 400 jäsentä.
Avajaiset olivat ohi. Professori Klinge tutustui näyttelyyn vapaaherra Arthur Aminoffin
opastuksella. Muu juhlayleisö siirtyi myös näyttelysaleihin nauttimaan
näyttelystä, avajaisten info antoi innoituksen päästä osalliseksi
livenä barokin ilmapiiristä koristeellisen ja loisteliaan ranskalaisen
hovibarokin lisäksi myös hillitympään hollantilaiseen porvarisbarokkiin.
Taide ja esineet on saatu lainaksi kotimaisista ja ulkomaisista
julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Paikallisena herkkuna on Paason
kartanon hautajaisvaakuna, joka on vakituisesti sijoitettuna Itä-Hämeen
museossa.
On myös uskomatonta, että leskikuningatar Hedvig Eleonoran
audienssituoli Drottningsholmin linnasta on nyt Heinolassa,
kaupunginmuseon salissa.
Kohta suomalainen media eri muodoin kertoo Itä-Hämeen helmen
barokkinäyttelystä ja innoittaa vieraita saapumaan Heinolaan
tutustumaan taas museon ihmeeseen ja muutenkin kauniiseen
kesäkulttuurikaupunkiimme.
Heinolan kaupungin 175-vuotisjuhlakesä on upeasti
avattu!
Teksti ja
kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi sekä sivun ja
kuvaesityksen valmistus: Arto Sakari Korpinen
|
