Heinola-Seura juhli
30-vuotista toimintaansa



otiseututyön merkitys kasvaa”, otsikoi Itä-Häme–lehti juhlapäivää edeltäneenä päivänä 6.6.2015.
 
Heinola-Seura halusi merkkipäivänään todella muistuttaa kotiseututyön merkityksestä heinolalaisille ja kertoa siitä työstä, jota tehdään kansalaistoimintana rakkaudesta Heinolaan. Työ on laaja-alaista ja kokovuotista työtä jokaisen heinolalaisen hyväksi. Siksi olisi tärkeää, että jokainen heinolalainen liittyisi seuran jäseneksi ja osoittaisi sillä tavalla arvostuksensa seuran työtä kohtaan.
 
Alkukesän kaunis sää suosi juhlapäivää. Puoliltapäivin kokoonnuttiin seuran perustajan Mailis Hännisen haudan äärelle, jossa seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola muisteli seuran perustajaa aktiivisena ja innostavana kotiseututyön aloittajana. Perustavan kokouksen avauspuheenvuorossaan hän loi suuntaviivat seuran työlle. Sinivalkoinen kukkalaite haudalle jäi kertomaan nuoremman kotiseututyöpolven arvostuksesta perustajaansa kohtaan.
 
Heinola-Seura elää sekä menneessä, nykyisessä että kurkottaa toiminnassaan tulevaisuuteen. ”Tulevaisuuden puun” istuttaminen Rantapuistoon oli osoitus seuran tulevaisuususkosta. Juhlapuuksi istutettiin ensimmäinen mikrolisätty Tsaaripoppelin taimi Heinolassa kertomaan juhlapäivästä. Puun kaupungin puolesta otti vastaan kaupunginjohtaja Jussi Teittinen. Sadan vuoden kuluttua Tulevaisuuden puu on emonsa kokoinen, 36 metrinen vihreä jättiläinen Rantapuistossa.
 
Suomen lippu liehui rauhallisesti WPK-talon salossa, kun vieraat siirtyivät sisätiloihin juhlakahveille. Seuran emännän Piritta Peltolan johdolla juhlapöytä oli saanut nuorekkaan ja näyttävän herkkupöydän ilmeen juhliin tulijoille.
 
WPK-talon juhlailme oli saanut innoituksensa juhlan lopussa julkistettavasta uudesta seuran kotiseututeoksesta Omenoita oksat täynnä.
 
Juhlahetken alkuun toivat viestin Rantapuiston juhlapuun istuttamisesta Anna Tiainen ja Kalevi Peltola. Viestihetken lopussa Anna Tiainen lausui runopukuisen tekstin Tsaarinpoppelista.
 
Juhlan aloitti komeasti laulettu Hämäläisten laulu. Säestäjinä toimivat Heinolan musiikkiopiston nuoret neitoset Tia Nikkilä, Pipsa Lunkka, Anni Pänkäläinen ja Milla Ylönen.
 
Avauspuheenvuorossaan Kalevi Peltola muistutti siitä, että kotiseututyö on kansalaistoimintaa parhaimmillaan, joka työ tulee yhä laajenemaan. Kolmatta sektoria tarvitaan, ja hän uskoi, että sen arvostus myös pakosta nousee. Kotiseutuyhdistyksien toiminta on valintoja. Jokaisella paikkakunnalla on omat lähtökohdat ja mahdollisuudet kotiseututyön tavoitteiden toteuttamiselle. Työ on talkooperäistä, laaja-alaista, sitoutumista, ajan antamista, yhteistyötä eri yhteisöjen kanssa. Se on samalla erittäin palkitsevaa, kun se on yhteisöllistä.
 
 
Kaupunginjohtaja Jussi Teittinen toi juhlaan kaupungin tervehdyksen, onnitteli ja kiitti seuraa monipuolisesta työstä heinolalaisten hyväksi. Tulevaisuuden puu muistuttaa siitä, että eteenpäin ollaan menossa, mutta vahvasti juuret perinteissä.
 
Trio Pam toi juhlaan nuorekkaalla ja taitavalla viuluesityksellään nuorten tervehdyksen.
 
Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsen Martti K. Lehto tervehti ja onnitteli juhlivaa seuraa. Hän kertoi puheenvuorossaan Suomen Kotiseutuliiton tehtävistä valtakunnan tasolla.
 
Seura lahjoitti kotiseutuliiton edustajalle viime vuonna vuoden Heinola-tuotteeksi valitun Promenadi –liinan. Hannu Knuutila juhlisti tilannetta vielä laulullaan Heinola promenadi.
 
Anna Tiainen lausui Heinola-Seuran järjestämän kotiseutulauluaiheisen runokilpailun voittaneen Tuulikki Ihalaisen runon Heinolan maa.
 
Juhlaan liittyivät myös huomionosoitukset. Seuran puheenjohtaja kutsui uusiksi kunniajäseniksi Pertti Salevan ja Kari-Paavo Kokin, jotka molemmat ovat olleet seuran työssä mukana koko ajan, 30 vuotta.
 
Suomen Kotiseutuliitto oli myöntänyt Arto Sakari Korpiselle kotiseututyön hopeisen ansiomerkin, ja  kultaisen ansiomerkin sai Kalevi Peltola. Merkit luovuttivat Martti K. Lehto ja seuran sihteeri Sari Volanen.
 
Ennen juhlan pääpuheenvuoroa lauloi Hannu Knuutila Heinolan Matti –aiheisen laulun, jonka on Heinolan seudulta tallentanut Leena Kekkosen kanttori-isä Pekka Kekkonen.
 
Tositapahtumasta kertovan laulelman jälkeen toimittaja Leena Kekkonen kertoi Heinola-tuntemuksiaan teemalla Kotiseutu, mielen kartta.
 
Leena Kekkonen lahjoitti viime syksynä Heinola-Seuralle suvulleen kirjoittamansa neljänpolven sukutarinan valmiin aineiston Omenoita oksat täynnä. Seura on painattanut teoksen uudelleen ja kirja julkaistiin juhlassa seuran seitsemäntenä kotiseutukirjana.
 
Kalevi Peltola julkisti kirjan kiittäen Leena Kekkosta hienosta ja arvokkaasta kotiseututeosta.
 
Seuran perustajajäsen ja kunniajäsen Toini Laitinen kiitti seuraa arvokkaasta työstä ja toivoi, että kotiseudun liekki hehkuisi tulevinakin vuosikymmeninä seuran työssä.
 
Seuran varapuheenjohtaja Pekka Saarela lausui päätöspuheenvuorossaan kiitokset sekä juhlassa mukana olleille että kaikille niille, joiden kanssa Heinola-Seura on saanut tehdä tuloksellista yhteistyötä kolmen vuosikymmenen ajan.
 
On maista kaikista sittenkin – laulu päätti juhlan, jonka jälkeen siirryttiin nauttimaan tarjoilusta ja tutustumaan uuteen kotiseutukirjaan.

Juhlapäivän eri tapahtumiin ja puheenvuoroihin voi tutustua kotisivuillamme.

---