Siltojen kaupungin
kotiseutuyhdistys
itäisessä Hämeessä
HEINOLA-SEURA
Heinolan vaakuna
Etusivu
 
Ajankohtaista
 
Aloitteet
 
Galleria
 
Hakemisto
 
Hallinto
 
Historia
 
Juhlat
 
Julkaisut
 
Linkkisivu
 
Tarinatupa
 
Tietovakka
 
Toiminta
  
”Sitkeä asenne tekee meistä suomalaisia!”
Suomen itsenäisyyttä
juhlittiin perinteisesti
 
Kolea ja tuulinen sää riepotti siniristilippuja Suomen Joulupuukaupunki Heinolan yllä, kun väki kokoontui WPK-taloon ensin kahvittelemaan ja kertomaan ensi käden kuulumisia sekä koto-Heinolasta että koko valtakuntaakin koskevista päivän polttavista asioista.
 
Juhlan aloitti Heinolan Musiikinystävien Puhallinorkesteri Timo Lecklinin johdolla. Puhallinmusiikilla on ollut Heinolassa 80-vuotisjuhlavuosi, joten juhliva orkesteri oli itsenäisyyspäivän juhlassakin juhlakunnossa. Suomalainen marssi oli hyvä hengen kohotus alkavaan juhlaan.


Heinolan Musiikinystävien Puhallinorkesteri, johtajana Timo Lecklin


Juuso Seppälä

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juuso Seppälä tervehti juhlayleisöä kotoaan saamillaan eväillä Suomen itsenäisyyden historiasta.

- Lapsuudenkotini eteisaulassa on aina riippunut kaksi taulua. Ensimmäinen näistä on näköispainos Suomen itsenäisyysjulistuksesta. Toinen puolestaan on valokuva P. E. Svinhufvudista. Vahvin merkitys näiden kuvien välille muodostuu siitä, että juuri Svinhufvudin johtama itsenäisyyssenaatti antoi 4.12.1917 itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle, joka kahta päivää myöhemmin sen äänestyksen jälkeen hyväksyi.

- Suomen itsenäisyysjulistuksessa useasti mainittu vapaudenkaipuu joutui toistaiseksi kovimmalle koetukselle vuosien 1939–1945 sotien aikana. Tänään aiemmin maalaiskunnan sankarihaudoilla lausuin kiitoksen niin isänmaan puolesta sodissa henkensä uhranneille kuin myös sodista selvinneille, jotka raskaidenkin vuosien jälkeen jatkoivat työtä isänmaan hyväksi uutta rakentaen ja hyvinvointia luoden. Meidän kaikkien puolesta toistan tämän kiitoksen.

Mitä itsenäisyysjulistuksesta on seurannut, sitä Juuso Seppälä pohti puheensa keskiosassa, kun suomalaisilla oli halu nousta sivistyskansojen joukkoon.

- Aloitin tervehdyspuheeni kertomalla kahdesta lapsuudenkotini seiniä koristavasta taulusta. Tarinan jatkaminen niihin yhdeksään tai kymmeneen lapsuudenkotini seiniä niin ikään koristaneeseen Mannerheim-muotokuvaan jääköön tuleviin itsenäisyysjuhliin.

- Toivotan teille Heinolan kaupungin puolesta hyvää itsenäisyyspäivää.
 
Kaupungin itsenäisyyspäivän juhlien tärkeä ohjelmanumero on ollut Heinola-mitalien jako, joita on jaettu vuodesta 1980. Mitaleja on jaettu ennen tätä juhlaa 61.

Tulevat mitalien saajat esitteli kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Hildén.

Ensimmäisenä palkittavana nousi salin eteen toimittaja Matti A
alto, Heinolan valtuuskunnan jäsen. Aalto tunnetaan Heinolassa erityisesti kotikaupunkiin liittyvistä useista historiateoksista. Kaksi postikorttikirjaa hän on toimittanut Heinola-Seuralle, Juurikkalan rautakaupan 100-vuotishistorian, ollut toimitustyössä musiikinystävien 80-vuotiskirjassa, Heinolan Yrittäjät ry:n 70-vuotisjuhlakirjassa. Työn alla on parhaillaan Heinola sisällissodassa -kirjahanke. Vahvat näytöt Heinola-mitalille.

Toisen Heinola-mitalin sai ylijohtaja Marja-Liisa Partanen. Hän on ollut tärkeällä paikalla Heinolan valtuuskunnan jäsenenä ja viimeksi Heinolan valtuuskunnan edellisen kaksivuotiskauden puheenjohtajana. Hänellä on kesäpaikka Heinolassa, joten vanhan kotikaupungin merkitys on hänelle tärkeä. Heinola-mitalin lisäksi Partanen sai itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan komentajamerkin.

Kolmas mitali luovutettiin Heinolan NMKY:lle, joka tekee näkyvää nuorisotyötä Heinolan junioreiden parissa. Mitalin vastaanottivat Vesa Hämäläinen ja Jouni Ainali.

Mitalit jakoivat Raili Hildén, kaupunginjohtaja Jussi Teittinen ja Juuso Seppälä. Saajien puolesta kiitossanat lausui Matti Aalto.


Vasemmalta Heinola-mitalin saajat Jouni Ainali, Vesa Hämäläinen, Marja-Liisa Partanen
ja Matti Aalto sekä jakajat Raili Hilden, Juuso Seppälä ja Jussi Teittinen.


Matti Aalto


Antti Rinne

Juhlavan Oi kallis Suomenmaa - musiikkiesityksen jälkeen juhlapuhujan paikalle astui kansanedustaja Antti Rinne. Hän saapui suoraan Veikko ja Lahja Hurstin Laupeuden työ ry:n järjestämästä vähäosaisten linnanjuhlista. Terveisissään sieltä hän kertoi, että järjestön ruokajonoissa olevan viikoittain noin 3000 ihmistä.

- Se on on itsenäisessä Suomessa, hyvinvointivaltiossa liikaa. Jokainen työtön on todellinen yksilö ja Suomi tarvitsee heidän panostaan. Tarvitsemme lisää inhimillisyyttä. Tilastoihin tuijottamisen sijaan meidän on kuunneltava ihmisten tarinoita.

Antti Rinne kertoi kansanedustajana moninaisista ongelmista, joita päivittäin eduskunnassa kohdataan ja yritetään selvittää. Monista huolistaan huolimatta Rinne uskoi juhlapuheessaan Suomen selviävän kaikista tämän hetken haasteistakin. Näyttöä on edellisistä 1990-luvun lamavuosista.

- Sitkeä asenne tekee meistä suomalaisia!

Karl Collanin Hurtti ukon jälkeen juhlayleisö virittäytyi kansallislauluun Maamme.

Päivä pimeni nopeasti iltaan. Joulupuukaupungin valot yli 200 puussa valaisivat pimeää kaupunkikuvaa, mutta itsenäisyyspäivää juhlisti vielä partiolaisten perinteinen soihtukulkue seminaarin pihasta sankarihaudoille.

Kalevi Peltola
8. Heinola-mitalisti vuodelta 1987
 


Kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen