”Sitkeä asenne tekee meistä suomalaisia!”
Suomen itsenäisyyttä
juhlittiin perinteisesti
Kolea ja tuulinen sää riepotti siniristilippuja Suomen Joulupuukaupunki
Heinolan yllä, kun väki kokoontui WPK-taloon ensin kahvittelemaan ja
kertomaan ensi käden kuulumisia sekä koto-Heinolasta että koko
valtakuntaakin koskevista päivän polttavista asioista.
Juhlan aloitti Heinolan Musiikinystävien Puhallinorkesteri Timo Lecklinin
johdolla. Puhallinmusiikilla on ollut Heinolassa 80-vuotisjuhlavuosi,
joten juhliva orkesteri oli itsenäisyyspäivän juhlassakin
juhlakunnossa. Suomalainen marssi oli hyvä hengen kohotus alkavaan
juhlaan.
Heinolan Musiikinystävien Puhallinorkesteri, johtajana Timo Lecklin

Juuso Seppälä
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juuso Seppälä tervehti juhlayleisöä kotoaan saamillaan eväillä Suomen itsenäisyyden historiasta.
-
Lapsuudenkotini eteisaulassa on aina riippunut kaksi taulua.
Ensimmäinen näistä on näköispainos Suomen itsenäisyysjulistuksesta.
Toinen puolestaan on valokuva P. E. Svinhufvudista. Vahvin merkitys
näiden kuvien välille muodostuu siitä, että juuri Svinhufvudin johtama
itsenäisyyssenaatti antoi 4.12.1917 itsenäisyysjulistuksen
eduskunnalle, joka kahta päivää myöhemmin sen äänestyksen jälkeen
hyväksyi.
- Suomen
itsenäisyysjulistuksessa useasti mainittu vapaudenkaipuu joutui
toistaiseksi kovimmalle koetukselle vuosien 1939–1945 sotien aikana.
Tänään aiemmin maalaiskunnan sankarihaudoilla lausuin kiitoksen niin
isänmaan puolesta sodissa henkensä uhranneille kuin myös sodista
selvinneille, jotka raskaidenkin vuosien jälkeen jatkoivat työtä
isänmaan hyväksi uutta rakentaen ja hyvinvointia luoden. Meidän
kaikkien puolesta toistan tämän kiitoksen.
Mitä
itsenäisyysjulistuksesta on seurannut, sitä Juuso Seppälä pohti
puheensa keskiosassa, kun suomalaisilla oli halu nousta
sivistyskansojen joukkoon.
-
Aloitin tervehdyspuheeni kertomalla kahdesta lapsuudenkotini seiniä
koristavasta taulusta. Tarinan jatkaminen niihin yhdeksään tai
kymmeneen lapsuudenkotini seiniä niin ikään koristaneeseen
Mannerheim-muotokuvaan jääköön tuleviin itsenäisyysjuhliin.
- Toivotan teille Heinolan kaupungin puolesta hyvää itsenäisyyspäivää.
Kaupungin
itsenäisyyspäivän juhlien tärkeä ohjelmanumero on ollut
Heinola-mitalien jako, joita on jaettu vuodesta 1980. Mitaleja on
jaettu ennen tätä juhlaa 61.
Tulevat mitalien saajat esitteli kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Hildén.
Ensimmäisenä palkittavana nousi salin eteen toimittaja Matti Aalto,
Heinolan valtuuskunnan jäsen. Aalto tunnetaan Heinolassa erityisesti
kotikaupunkiin liittyvistä useista historiateoksista. Kaksi
postikorttikirjaa hän on toimittanut Heinola-Seuralle, Juurikkalan
rautakaupan 100-vuotishistorian, ollut toimitustyössä musiikinystävien
80-vuotiskirjassa, Heinolan Yrittäjät ry:n 70-vuotisjuhlakirjassa. Työn
alla on parhaillaan Heinola sisällissodassa -kirjahanke. Vahvat näytöt
Heinola-mitalille.
Toisen Heinola-mitalin sai ylijohtaja Marja-Liisa Partanen.
Hän on ollut tärkeällä paikalla Heinolan valtuuskunnan jäsenenä ja
viimeksi Heinolan valtuuskunnan edellisen kaksivuotiskauden
puheenjohtajana. Hänellä on kesäpaikka Heinolassa, joten vanhan
kotikaupungin merkitys on hänelle tärkeä. Heinola-mitalin lisäksi
Partanen sai itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentin myöntämän Suomen
Leijonan komentajamerkin.
Kolmas mitali luovutettiin Heinolan NMKY:lle, joka tekee näkyvää
nuorisotyötä Heinolan junioreiden parissa. Mitalin vastaanottivat Vesa Hämäläinen ja Jouni Ainali.
Mitalit jakoivat Raili Hildén, kaupunginjohtaja Jussi Teittinen ja Juuso Seppälä. Saajien puolesta kiitossanat lausui Matti Aalto.
Vasemmalta Heinola-mitalin saajat Jouni Ainali, Vesa Hämäläinen, Marja-Liisa Partanen
ja Matti Aalto sekä jakajat Raili Hilden, Juuso Seppälä ja Jussi Teittinen.
Matti Aalto

Antti Rinne
Juhlavan Oi kallis Suomenmaa - musiikkiesityksen jälkeen juhlapuhujan paikalle astui kansanedustaja Antti Rinne.
Hän saapui suoraan Veikko ja Lahja Hurstin Laupeuden työ ry:n
järjestämästä vähäosaisten linnanjuhlista. Terveisissään sieltä hän
kertoi, että järjestön ruokajonoissa olevan viikoittain noin 3000
ihmistä.
-
Se on on itsenäisessä Suomessa, hyvinvointivaltiossa liikaa. Jokainen
työtön on todellinen yksilö ja Suomi tarvitsee heidän panostaan.
Tarvitsemme lisää inhimillisyyttä. Tilastoihin tuijottamisen sijaan
meidän on kuunneltava ihmisten tarinoita.
Antti Rinne
kertoi kansanedustajana moninaisista ongelmista, joita päivittäin
eduskunnassa kohdataan ja yritetään selvittää. Monista huolistaan
huolimatta Rinne uskoi juhlapuheessaan Suomen selviävän kaikista tämän
hetken haasteistakin. Näyttöä on edellisistä 1990-luvun lamavuosista.
- Sitkeä asenne tekee meistä suomalaisia!
Karl Collanin Hurtti ukon jälkeen juhlayleisö virittäytyi kansallislauluun Maamme.
Päivä pimeni nopeasti iltaan. Joulupuukaupungin valot yli 200 puussa
valaisivat pimeää kaupunkikuvaa, mutta itsenäisyyspäivää juhlisti vielä
partiolaisten perinteinen soihtukulkue seminaarin pihasta
sankarihaudoille.
Kalevi Peltola
8. Heinola-mitalisti vuodelta 1987
Kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen