Innostava keväinen tapaaminen
Kyläyhdistykset DNA:ta etsimässä



Heinola-Seuran tämän kevään kyläiltaan oli saatu innostavia vieraita kertomaan mitä Päijät-Hämeen kylille kuuluu. Päijät-Hämeen Kylät -yhdistystä edusti kyläasiamies Timo Taulo ja Päijänne-Leader-yhdistystä hankeneuvoja Liisa Häme.




Mukana oli myös Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juuso Seppälä, joka rohkaisi kyläyhdistyksien edustajia henkilökohtaisesti vaikuttamaan kaupungin päättäjiin kyliensä asioissa. Tämän hetken tärkein vaikuttamiskohde on juuri julkistettu kaupungin palveluverkkoselvitys, jonka tavoitteena on hahmottaa sivistyspalveluiden järjestämisverkosta kokonaisuus, joka valmistuttuaan palvelisi heinolalaisia parhaalla mahdollisella tavalla pitkälle tulevaisuuteen.
 
Selvitystyön tässä vaiheessa kehittämisvaihtoehdoista pyydetään lausuntoja eri tahoilta. Näkökulmia kehittämisen tueksi kerätään aktiivisesti palveluiden käyttäjiltä, sivistyspalveluiden henkilöstöltä sekä eri yhteistyötahoilta. Kaupungin toimielimien käsittelyyn asia tulee kevään aikana.



Kyläasiamies Timo Taulo muistutti, ettei kylillä saa tipahtaa oman kaupungin päivän polttavista asioista. Nyt on Heinolan kyläyhdistyksillä vaikuttamisen paikka.
 
Kyläyhdistysten yksi tehtävä on edunvalvonta, olla moottori kylällä, uskaltaa tehdä asioita, pieniä ja suuria, oltava hullun luovia. Toiminta kylillä perustuu yhteistyöhön, oman historian kunnioittamiseen, oman strategian luomiseen, juurihoidon antamiseen. Niistä se kylän DNA löytyy, pitää vireänä. Pienikin on kaunista kyläyhdistystyössä. Kylällä tapahtuvasta on lupa kertoa monikanavaisesti myös muille, naapurikylille, kaupunkilaisille, miten meillä menee.

Timo Taulo jakoi kyläyhdistysiltaan osallistuneille kotilukemiseksi juuri ilmestyneen kirjansa Likidemokratia, kirjoituksia hämäläisestä kyläelämästä. Taulo on kerännyt kirjaansa 2000-luvun kokemuksia hämäläisestä lähidemokratiasta, kylien hyvistä kokemuksista ja käytännöistä. Kirjassa pohditaan myös miten pienyhteisöiden elämänlaatua voidaan yhteisöllisesti kehittää.



Hankeneuvoja Liisa Häme perään kuulutti vanhaa kansalaisyhteistoimintaa. Hämeen mielestä negatiivinen pilvi liikkuu aikamme yllä. Kyläyhdistystoiminta on kansalaisyhteistoimintaa parhaimmillaan.
 
Päijänne-Leader-yhdistys haluaa tulla mukaan avuksi kylien toimintaan. Uusi ohjelmakausi avautuu huhtikuussa. Jos hyviä hankkeita syntyy kylillä, yhdistys myöntää rahoitusta yleishyödyllisiin hankkeisiin lähinnä yhdistyksille toiminnan kehittämiseen. Liisa Häme kertoi myös uudesta työkalusta Leader–toimintaan: jokaiseen kuntaan perustetaan Leader-foorumi.
 
Päijänne-Leader on ollut vahvasti mukana alueensa kehittämisessä jo vuodesta 1997. Olemme tukeneet niin paikallisen yrittäjyyden kehittymistä kuin kylien investointejakin sekä vahvistaneet kylien identiteettiä. Näin monista kylistä on syntynyt oivallisia matkailutuotteita.



Illassa oli mukana Pääsinniemen kyläyhdistyksen edustaja Seppo Rantanen. Kyläyhdistys osti Pääsinniemen rukoushuoneen ja kunnosti Leader-hankkeella siitä kylätalon talkoilla.
 
Tulevalla ohjelmakaudella 2014–2020 panostamme vielä merkittävämmin matkailun rakenteen kehittämiseen yhteisöllisyyden ja paikallisuuden toimiessa kehittämisen kivijalkoina.



Luomupekkanakin tunnettu Pekka Rusila innosti kyliä osallistumaan valtakunnalliseen Avoimet kylät – tapahtuman järjestämiseen omilla kylillään. Hän on tämän tapahtuman kokoojana Heinolassa ja avustajana. Rusila kertoi myös kyläretkistä, joita suunnitellaan Avoimet kylät–tapahtumiin.
 
”Heinolan kylillä tehdään vastuullista työtä kyläyhteisöjen hyväksi, jopa niin näyttävästi, että ovat saaneet valtakunnallistakin huomiota tekemisillään.
Heinolan kirkonkylä valittiin vuonna 2005 yhdeksänneksi Päijät-Hämeen vuoden kyläksi vireän kylätoimintansa vuoksi. Samana vuonna Kirkonkylästä tuli myös valtakunnallisesti Vuoden kylä. Lusin kyläyhdistys valittiin Päijät-Hämeen Vuoden kyläksi Heinolan kaupungin 150-vuotisjuhlavuonna 2009. Vierumäki valittiin Päijät-Hämeen Vuoden kyläksi 2011.”
 
Kyläyhdistystoiminta ei ole vain kilpailemista, sillä on tärkeät tulevaisuuteen vaikuttavat muut tavoitteet. Lisäarvoa tietysti työlle antavat ulkopuoliset arvostukset työstä ja tuloksista.
 
Jotta tuota työtä voitaisiin tehdä ja löytää henkilöitä siihen, yhtenä elinehtona on sekä yhteistyö muiden kylien kanssa että vahva yhteistoiminta kaupungin kanssa.
 
Kyläillan avaussanoissaan Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola lainasi kirjailijoiden Juha Kuisman ja Matti Käkelän väitettä pamfletista Kylien tulevaisuus:

”Yhteiskunta on väärässä olettaessaan, että kylät kuolevat ja maaseutu autioituu. Jos näin tapahtuu, kyseessä on poliittinen valinta. Monet megaluokan ilmiöt osoittavat, että kylät ovat tulevaisuudessa Suomen yhteiskuntarakenteen välttämätön ja olennainen osa.”
 
Vieraiden lisäksi kyläiltaan oli kokoontunut kokoustilan täydeltä edustajia 12
kyläyhdistyksestä.




 
Ainakin tämän illan perusteella Heinolan kyläyhdistykset tuntevat vastuunsa: ”...että vain me kaikki yhdessä toimien voimme tehdä kylistämme niin hyvän ja vetovoimaisen, että täällä on vielä jälkipolviemmekin hyvä ja turvallinen asua.”