Aurinko helli kahden kanavan risteilijöitä
Heinolalaiset Vesijärven, Päijänteen ja
Ruotsalaisen aalloilla
 
Kulunut kesä ei ole suosinut säitten puolesta loman viettäjiä. Moni Heinola-Seuran risteilylläkin mukana ollut oli seurannut säiden kehitystä viikkoja epäillen. Jaakko heitti risteilypäivänä kylmän kiven, mutta tarjosi silti yllättäen auringon lämpöä taivaan täydeltä.
 
Järvisen bussi suuntasi lauantaiaamuna keulansa Heinolasta kohti Lahden satamaa. Matkanjohtaja viritteli risteilylle lähtijöitä Hildenin laivojen tunnelmiin kertomalla jo viisikymmentä vuotta täyttäneen perhelaivayhtiön toiminnan historiaa ja yhtiön viiden laivan tarinoita. Tällä kertaa risteilylaivana on saksalaislaiva Suomen Neito, laiva joka tuli liikenteeseen vuonna 1988. Vanhin yhtiön laiva on höyrylaiva s/s Suomi vuodelta 1906. Muut laivat ovat m/s Suometar, m/s Suomen Suvi ja nuorin m/s Katrilli vuodelta 2000.


 
Lahden komeasta satamasta löytyikin Suomen Neito –laiva monien laivojen joukosta. Laivan kippari Kari Suomalainen seisoi laivasillalla ja toivotti tulijat tervetulleeksi. Laivan purseri otti ensimmäisenä heinolalaiset risteilijät laivan suojiin. Näin oli mahdollisuus heti löytää oma paikka laivan sopukoista. Ensimmäiset riensivät laivan kannelle hakemaan aurinkoa, tuota kaivattua lisäpotkua risteilyn tunnelmaan.


 
Laiva irtautui laiturista ja käänsi suuntansa kohti Vesijärveä. Aluksi nautittiin ja ihailtiin Lahden sataman komeita näkymiä, aallonmurtajaa, ylellisen komeita rakennusryhmiä, satamassa olleita muita laivoja järveltä käsin.
 
Satamassa seisoi myös meille heinolalaisille legenda, vuonna 1955 rakennettu vartiolaiva Koskelo, jolla euroviisuvoittaja Lordi saapui Heinolan satamaan 20. elokuuta 2006. Hirviöiden konsertti keräsi Heinolan satamaan 35 000 kuulijaa vauvasta vaariin. Koskelo nappasi aikoinaan Suomenlahden saaristossa kiinni useita pirtuveneitä.




Kapteeni Kari Suomalaisen turvallisessa ohjauksessa kulki Suomen Neito saaririkkaitten Vesijärven, Päijänteen ja Ruotsalaisen aalloilla. Kapteeni Suomalainen on seilaillut tätä reittiä 37 kesää, joka tuntemus kuvastui hyvin kapteenin jutustelussa matkan aikana.


 
Reitin varren opastus ja historian tuntemus olivat maisemien lisäksi risteilyn parasta antia. Jännittävimmät hetket risteilyyn osallistuneet kokivat Vääksyn ja Kalkkisten kanavien ohituksissa. Tottuneesti laiva lipui kanavien läpi ja laskeutui onnellisesti lopuksi tutuille Ruotsalaisen tasolle ja alloille. Kanavien varsilla asuvat nauttivat kesästä ja olivat tulleet tervehtimään jokapäiväistä laivavierailua ja pysähdystä kanavalla.

Laivassa oli koko matkan ajan oikea risteilytunnelma; runsaasti matkustajia, palvelut pelasivat, lounas oli runsas ja raikas, kapteenin kotoinen opastus, laivan kerrokset antoivat mahdollisuuden seurata risteilyn etenemistä eri tasoilta. Kesäiset ja hyvin hoidetut mökkirannat kertoivat asukkaittensa rakkaudesta kesäpaikkaansa.



Heinolaan tulo vesitse oli taas hieno kokemus. Vehmaan vihreä kaupunki lepäsi edessä ja odotti kotiin palaavia ja kaupunkiin saapuneita matkailijoita. Kotikaupungin kasvot näyttivät tutuilta ja hyvin hoidetuilta myös järveltä käsin, jonka toteamiseen ei tule usein mahdollisuutta.


 
Heinolan vesinen ympäristö olisi vielä yksi Heinolan matkailun mahdollisuus. Pienen risteilypurren saaminen kesien ajaksi Heinolaan olisi toivottavaa. Ehkä Itä-Hämeen matkailuyhdistys voisi olla moottorina asian eteenpäin viemisessä. Pari vuotta markkinoita tunnustellut kantosiipialus Suvi Express vetäytyi Heinolan maisemista tänä kesänä.

Kiitos mukana olleille! Oli mukava tavata myös monia Kristiinakodinkin pirteitä asukkaita aalloilla. Risteilyperinne jatkukoon ensi kesänäkin.
 
Usein niin hiljainen Heinolan satamaympäristö oli tällä kertaa vilkas ja kiireinen. RantaCasinon ja Tyyrpuurin pöydissä sekä ympäröivässä puistomaisemassa oli kuhinaa. Puoli tuntia sitten oli alkanut Heinolan kaupunkipuistojuoksu ja sen neljännesmaratonin voittajakin tuli tuota pikaa maaliin - Francis Kirwa, Lahti..

Napsauta viimeistä kuvaa, voit katsella koko
52 matkakuvan sarjan!

Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen