Möljänpuisto sai poppelinsa
 
Heinola-Seura istutti 30-vuotisjuhlapäivänään 7.6.2015 Rantapuiston tuntumaan juhlapuun, jolle annettiin nimeksi Tulevaisuuden puu. Istutettu taimi oli mikrolisätty Rantapuistossa kasvavan Suomen suurimman tsaarinpoppelin silmusta. Sadan vuoden kuluttua se on 36 metrinen emopuunsa pituinen ja hallitsee Maaherranpuiston eteläosaa. Istutettu puu oli ensimmäinen mirolisätty taimi Heinolan puistoissa.
 
Poppelien istuttamisia jatkettiin 5.8.2015 Möljänpuistoon. Keskeltä puistoa löytyi avara alue kolmelle uudelle poppelille.



Poppelipuut tulevat olemaan tulevaisuudessa vihreitä jättiläisiä Möljänpuiston rantamaisemassa ja hallitsevat puistonäkymää. Puisto – toivottavasti tuleva arboretum-puisto –  sai näin erinomaisen lisän kasvilajitelmaansa.



Istuttamisen ohessa tehtiin seuran toimesta myös talkooprojektia runsaasti rehevöityneen puiston pensaikoissa.



Möljänpuisto on monille outo puisto, vaikka se sijaitsee keskeisellä paikalla keskustan läheisyydessä. Kymijoen rannan tuntumassa oleva 3,7 hehtaarin suuruinen alue nimettiin Niemelän kartanon lähellä olleen möljän eli laiturin mukaan. Paatit toimittivat halkoja möljälle, josta niitä haettiin kaupunkilaisten tarpeisiin. Paikalla sijaitsi myös joitakin varastorakennuksia.



Kun Niemelän kaupunginosaa alettiin kaavoittaa ja rakentaa, kaupunginosan nimistö johdettiin muutenkin niemen kärjessä olleen Niemelän kartanon alueen nimikkeistä kuten Rusthollinraitti, Muonamiehenkatu, Konsulinkatu… Niemelän alueelle on rakennettu myös setlementti Jyränkölän kolme palvelutaloa – Konsuli 1994, Konsulinna 1999 ja Kunniakonsuli 2003 – joiden nimet myös kertovat alueen historiasta.
 
Puisto alkaa Wahlmanin talon tuntumasta ja jatkuu hotelli Kumpeliin. joka sai nimensä nimikilpailun tuloksena. Kummeli, veneilyn apuna käytetty valkoinen paikannusmerkki, on Heinolan paikallismurteessa muuttunut muotoon Kumpeli. Sellainen sijaitsi aivan nykyisen hotellin tuntumassa.
 
Puiston halkaisee heinolalaisten ahkerassa käytössä oleva Karlshamnin raitti hienoine vesimaisemineen.
 
Puiston kasvustoon kuuluu runsaasti erilaisia puu- ja pensasistutuksia sekä laaja valikoima perennoja, samoin kotimaisia kuusimuunnoksia.


 
Lasten leikkialueet kasvustojen keskellä antavat puistolle elämänmakuisen leiman.



Möljänpuiston tuntumassa olevat matalat rivitalot hyvin hoidettuine piha-alueineen kertovat asukkaiden viihtyvyydestä.


 
Niemelän kartano maa-alueineen siirtyi Koskensaari-yhtiöltä Heinolan kaupungille 1976. Näin kaupunki sai suuren ja tarpeellisen tonttialueen keskustan tuntumasta ja järven rannalta.
 
Kaupunki järjesti alueen kaavoittamiseksi kilpailun. Kilpailun tuloksena kaavaksi tuli keskikaupungin asutuksen jatkoksi ruutukaavamainen asemakaava. Keskusta-alue varattiin kerrostaloille, osa varattiin pientaloille ja osa rantavyöhykkeestä virkistyskäyttöön. Kunnanosakaava Niemelään valmistui 1979. Vuonna 1982 alkoi Niemelän rakentaminen. Alueelle piti mahduttaa koti 2300 heinolalaiselle.
 
Niemelän kaupunginosa on 25 vuodessa kehittynyt viheriöineen erääksi kaupungin viihtyisimmistä asuinalueista veden ja palvelujen äärellä.
 
Lähivuosina Möljänpuisto tarvinnee hoidollisia jatkotoimenpiteitä puiston säilyttämiseksi yhtenä tärkeänä osana Heinolan kansallista kaupunkipuistoa.

Napsauta viimeistä kuvaa,
voit katsella koko 35 kuvan sarjan!

Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivun valmistus: Arto Sakari Korpinen