Siltojen kaupungin
kotiseutuyhdistys
itäisessä Hämeessä
HEINOLA-SEURA
Heinolan vaakuna
Etusivu
 
Ajankohtaista
 
Aloitteet
 
Galleria
 
Hakemisto
 
Hallinto
 
Historia
 
Juhlat
 
Julkaisut
 
Linkkisivu
 
Tarinatupa
 
Tietovakka
 
Toiminta
  

Itsenäisyyttä juhlittiin sinivalkoisin tunnelmin

Suomen tasavallan itsenäisyyden 99. juhlapäivää vietettiin Heinolassa monin perinteellisin juhlamenoin. Talvinen sää pikku pakkasin ja sininen taivas antoivat tosi suomalaiset puitteen sinivalkoiselle juhlapäivälle.

Kaupungin järjestämä juhla WPK-talossa on aina tärkeä tilaisuus, jokavuotinen muistutus juhlien puheenvuorojen kautta siitä, miten itsenäisyys on saavutettu, mitä se on sadassa vuodessa merkinnyt kotimaallemme, Suomesta on kasvanut yksi maailman parhaimmista valtioista. Meidän suomalaisten on koettava ylpeyttä siitä.

Suomen 99 vuotta sitten annetussa itsenäisyysjulistuksessa sanotaan:

”...hartaasti kehoittaen kutakin kohdastansa, järkähtämättömästi noudattamalla järjestystä ja täyttämällä isänmaallisen velvollisuutensa, ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut”.

Heino Kasken suomalaista melankoliaa tihkuva Preludi aloitti juhlatilaisuuden. Heinolan musiikinystävien puhallinorkesteria johti Markus Ihajoki.


Juhlan puheenvuorojen käyttäjiksi oli tällä kertaa valikoitunut nuoria jo korkealla päättäjäasemassa olevia nuoria miehiä.

Kaupungin tervehdyksen ja tervetulotoivotukset juhlaan esitti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juuso Seppälä.


Juhlapuheen piti kansanedustaja Antti Häkkänen Mikkelistä. Hän täydensi puheenvuorossaan Seppälän herättämiä ajatuksia Suomen nykyisestä turvallisuudesta ja korosti vahvan maanpuolustustahdon ylläpitämistä ja maanpuolustukseen varattavista riittävistä resursseista.


”Suomi on hyvinvointivaltiona kaikilla mittareilla mitattuna huippumaa, Sen eteen haluamme tehdä työtä. Menestys on meidän suomalaisten omissa käsissä. Olkaamme ylpeitä itsenäisestä Suomesta!”

Häkkänen muistutti työn teosta ja ahkeruudesta, meidän oikeuksistamme, mutta myöskin velvollisuuksistamme.

Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen -sävellys johdatti juhlan jokavuotiseen jännityshetkeen, Heinola-mitalistien julkistamiseen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Hildén kertoi mitalistien taustoista ja perusteista heidän valintaansa.


Heinolan kaupunki kiittää Heinola-mitaleilla toimijoita, jotka ovat toimineet pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti kaupungin hyväksi. Mitaleja on jaettu vuodesta 1979. Mitaleista päättää kaupunginhallitus. Tänä vuonna mitalin saivat Heinolan valtuuskunnan puheenjohtaja Tarmo Pipatti, yrittäjä Sirpa Virtanen Kenkähalli Virtanen Ky ja yrittäjä Jorma Saarinen.

Jorma Saarista kiitettiin Heinola-mitalilla nuorten harrastustoimintojen tukemisesta sekä yksityishenkilön roolissa että yrityksensä Heinolan Maansiirto Oy:n kautta. 50 vuotta yrittäjänä toiminut Saarinen aloitti pitkän yrittäjäuransa vuonna 1965.

Sirpa Virtanen Kenkähalli Virtanen Ky sai Heinola-mitalin pitkästä yrittäjäurasta ja Heinolan tunnettavuuden lisäämisestä. Asiakkaita Heinolassa käy ympäri Suomea laajan ja monipuolisen kenkävalikoiman sekä asiantuntevan palvelun johdosta.

Kolmas mitalin saaja oli Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtajana työskentelevä Tarmo Pipatti (seuraava kuva). Hän sai mitalin Heinolan valtuuskunnan puheenjohtajana ja sitä kautta tekemästään Heinolan edunvalvonta- ja kehittämistyöstä.


Mitalin luovuttivat Raili Hilden, Juuso Seppälä ja vt. kaupunginjohtaja Sinikka Malin.



Katso kaikki Heinola-mitalin saaneet!

Komea Jean Sibeliuksen Isänmaalle–sävellys johdatti yleisön juhlan loppulauluun Maamme.

Ensi vuonna juhlitaan koko vuoden satavuotiasta itsenäistä Suomea sen arvon mukaisesti.

JK

”Heille kallis ol´ maa…”

Illan hämärtyessä osoittivat myös partiolaiset ystävineen arvostuksensa itsenäisyydelle omalla vaikuttavalla soihtukulkueellaan seminaarin pihasta keskustan kautta sankarihaudoille. Nuoria oli mukana kulkueessa enemmän kuin oli päivän pääjuhlassa vieraita.


Tämä perinne on säilynyt 1950-luvulta asti. Seminaarin historiallinen piha on ollut aina soihtukulkueen kokoontumispaikka. Vaikka seminaarin toiminta loppui vuonna 1972, partiolaiset ovat tämänkin jälkeen saaneet aina valmistautua kulkueeseensa seminaarimiljöössä.


Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen