Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi
huipentui Itsenäisyyspäivän juhlaan

Heinola 1918 -kirjan tekijät
palkittiin Heinola-mitalilla

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi huipentui eripuolilla Suomea vietettyihin sekä valtakunnallisiin että paikallisiin juhlatapahtumiin. Luontoäiti oli antanut lahjaksi juhlapäivälle puhtoisen lumipeitteen.

Heinolalaiset kunnioittivat päivää jo aamusta alkaen. Suomen liput olivat nousseet kaupungintalon salkoihin juhlapäivän merkiksi.

Kynttilät syttyivät sankarihaudoilla

Vielä aamuhämärissä syttyivät myös kynttilät Heinolan hautausmaiden sankarihaudoilla. Tämä palveluperinne on jatkunut klubissa LC Heinola Jyränkö jo 14 vuotta.

Kynttilöiden sytyttäminen ja yhteisin voimin tehty havuseppeleiden lasku sankarihaudoille muodostivat arvokkaan ja sankarivainajien muistoa kunnioittavan palvelutapahtuman, mikä käynnisti samalla juhlavuoden Itsenäisyyspäivän viettämisen hienolla tavalla Heinolassa. Havuseppeleet oli valmistettu Heinolan kukkakauppiaiden järjestämässä talkootapahtumassa.







Itsenäisyyspäivän juhla

Lumisen aamun kirkastuessa kokoonnuttiin Lyseonmäen koulun juhlasaliin viettämään arvokkain ohjelmin kaupungin järjestämää Itsenäisyyspäivän juhlaa. Aluksi nautittiin juhlakahvit koulun ruokasalissa.





Juhlan ohjelma oli koottu juhlavuoden teemaa ”Yhdessä” kunnioittaen. Lyseonmäen koulun avara ja akustinen sali antoi erinomaiset puitteet juhlalle ja suurkuoron esiintymiselle.

Kari Karjalaisen Juhlamarssi vauhditti juhlan alkuun. Heinolan Musiikinystävien puhallinorkesteria johti kapellimestari Markus Ihajoki.



Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Niina Varjon tervetulopuheenvuoron jälkeen orkesteri soitti Toivo Kuulan Aamulaulun.



Juhlapuheenvuoron käyttäjäksi oli saatu heinolalaissyntyinen, puolustusvoimien koulutuspäällikkö, kontra-amiraali Timo Junttila.



Hän kertoi puheenvuorossaan itsenäisyyteen liittyvien ajanjaksojen merkityksestä. Puheenvuoron lopussa hän rohkaisi heinolalaisia jatkamaan kotikaupungin hyvää hoitoa ja tekemään hyviä tulevaisuuteen liittyviä päätöksiä.

Juhlapuheen jälkeen Sirpa Juuti lauloi Kai Kirikin säestämänä kaksi laulua: Yrjö Kilpisen Rannalla ja Taneli Kuusiston Venematka.



Heinola-mitalien jako

Sitten seurasi jännittäviä hetkiä, kun Heinola-mitalien luovuttajat astuivat juhlayleisön eteen: Nina Varjo, vs. kaupunginjohtaja Sinikka Malin, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki ja kaupunginjohtajan sihteeri Teija Lepinsalo.
Mitalien julkistamisen suoritti Kirsi Lehtimäki.



Heinola-mitali on perustettu kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 1979. Mitali myönnetään ansiokkaasta toiminnasta kaupungin hyväksi. Mitalia on jaettu heinolalaisille ja Heinola-valtuuskunnan jäsenille kaikkiaan 65.

Paikallishistorian taltioiminen ja urheilun juniorityö olivat tänä vuonna toimia, joiden perusteella Heinola-mitalit myönnettiin. Toimittaja Leena Kekkosta ja maanpuolustuskorkeakoulun dosenttia Jukka Kulomaata muistettiin mitalilla perusteena teos Heinola 1918 - Kapinan aika, joka kertoo monipuolisesti kansalaissodan vaiheista Heinolassa. Kirsi Lehtimäki totesi, että kirjan kirjoittaminen on ollut todellinen Suomi 100 -teko Heinolan puolesta.

Kolmas mitali myönnettiin Salibandy Heinolalle seuran tekemän lapsi- ja nuorisotyön ansiosta. SB Heinolan puolesta mitalin vastaanottivat seuran puheenjohtaja Janne Pylväinen ja varapuheenjohtaja Jari Vastamäki.



Mitalin saajien kiitokset esitti dosentti Jukka Kulomaa ja iloisi siitä, että heidän vuosia tekemänsä tutkimus- ja kirjoittajatyö on saanut hyvän vastaanoton heinolalaisilta.

Heinolalaiskuorojen esityksiä

Ensin juhlayleisön eteen asettui Heinolan mieslaulajat, joka tulkitsi Taneli Kuusiston Uuno Kailaan runoon säveltämän Suomalaisen rukouksen.



Seuraavaksi naiskuoro Fiores lauloi Aulis Sallisen sävellyksen Kansanlaulun tapaan – sanat Eila Kivik´aho.

Kun kuorot muodostivat sekakuoron kajahti ilmoille tuttu Suomen laulu, jonka on säveltänyt Fredrik Pacius  E. von Qvantenin runoon.



Kuoro kasvoi jälleen suuremmaksi, kun mukaan tulivat Heinolan kirkkokuoro ja Lukkarin Laulajat.

Ursula Hynnisen johtama suurkuoro esitti Maamme-laulun harvoin kuultuna kuoroversiona – sanat J.L. Runeberg ja sävellys Fredrik Pacius. Suurkuoron toisena lauluna oli Jean Sibeliuksen Finlandia-hymni – sanoitus V.A. Koskenniemi.



Onnistuneen juhlan päätökseksi yleisö nousi laulamaan Maamme-laulun Jukka Tabellin säestämänä.

Juhlan jälkeen mitalistit olivat onnittelujen kohteina. Iloittiin yhdessä siitä, että kaupunki antaa tunnustusta Heinolan hyväksi tekijöille.





”Älkää kysykö mitä kaupunki voi tehdä teidän hyväksenne – kysykää, mitä me voimme tehdä kaupungin hyväksi.”

Itsenäisyyspäivän ilta

Perinteiseen tapaan partiolaiset kokoontuivat Seminaarin piha-alueelle lipuin ja soihduin. Kymmenet lapset ja nuoret suuntasivat kulkueena sankarihaudoille kunnioittamaan sankarivainajien muistoa. Heinolan sankarihaudoissa lepää kaikkiaan 278 sankarivainajaa.



Valaistu Poppeli Rantapuistossa

Illan päätteeksi monet heinolalaiset suuntasivat iltakävelyn Rantapuistoon, jossa oli päivän kunniaksi sinisin valoefektein valaistu Suomen suurin Tsaarinpoppeli.