|
Laivaristeilyllä Suomi on parhaimmillaan
”Olipa mukavaa, jotta pääsin tänäkin kesänä risteilylle!”
Näin iloitsi eräs risteilylle lähtenyt Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltolalle. Monia samanlaisia iloisia kiitoksia tuli pitkin laivamatkaa, joka oli
jo kuudes Heinola-Seuran järjestämä risteily Lahdesta Heinolaan.
Seilattiin Vesijärvellä, Päijänteellä ja Ruotsalaisella, joita
yhdistävät Vääksyn ja Kalkkisten kanavat.
Valmiiksi räätälöity risteilymatka tarjoaa erikoisesti senioriväelle
helpon mahdollisuuden lähteä nauttimaan Suomen suvesta vetten päälle
joka kesä. Tälläkin kertaa bussillinen risteilyväkeä haki vauhtia reitin alkupäästä Lahdesta.
Lähtö Lahden laajasta ja monipuolisia palveluja tarjoavasta satamasta lupasi risteilylle onnistuneen lähdön.
 

Satamaympäristön näkymät antoivat naapurikaupungista Lahdesta
onnistuneen kuvan. Sibelius-talo, komeat rannan kerrostalot, monet
upeat satama-altaassa lepäilevät laivat luovat satamamiljöölle
edustavan kulissin.


Kohta risteilyn alussa m/s Suomen Neito -laivan kapteeni Kari Suomalainen toivotti risteilyvieraat tervetulleiksi ja lupasi, että lähdemme nyt ehkä Suomen kauneimmalle järviristeilylle.
Kolmen upean järven ja kahden kanavan risteily antaa mukanaolijoille ei
vain suomalaista järvimaisemaa parhaimmillaan, vaan myös pientä
jännitystä kanavilla pysähdyttäessä. Kapteeni Suomalainen on seilannut
näissä maisemissa 40 kesää. Maisemien lisäksi hehkui reitin historia
Suomalaisen juonnoissa ja antoi matkustajille kiitollisen maaperän
tutustua vesistönäkymien ja alueiden elämään ja historiaan.
Ennen saapumista Vääksyn kanavalle saivat risteilijät nauttia Suomen Neidon keittiön hyvästä ja runsaasta lounaasta.


Vääksyn kanava eli Vesijärven kanava on Asikkalassa sijaitseva kanava, joka yhdistää Vesijärven Päijänteeseen.


Vääksyn kanava on nykyään Suomen vilkkain veneilykanava. Vedenpintojen
korkeusero on noin kolme metriä. Kanavan ympärillä on Asikkalan
keskustataajamaksi muodostunut Vääksy, jonka asukkaille isojen laivojen
tulo kanavalle on aina tärkeä hetki.
Oli siirrytty Suomen toiseksi suurimmalle järvelle, Päijänteelle. Sillä
on pituutta 119 km ja leveimmältä kohdalta se on 28 km leveä.

Risteilyllä mukana olleet monet lapset saivat kokea suuria hetkiä, kun
kapteeni Kari Suomalainen kutsui heitä tutustumaan kapteenin työmaahan,
komentosillalle ja ruorin ääreen. Edessä suuri Päijänne, ruorissa
tarkkaavaisina Miisa ja Suvi Liukkonen ja vieressä turvallinen kapteeni Kari Suomalainen.


Laiva porhalsi kohti seuraavaa kanavaa. Kauniit maisemat ja historia
elivät matkailijoiden mielissä. Laivan palvelut tarjosivat mukavaa
ajankulua maisemia ihaillessa. Matkustajat siirtyilivät laivan eri
puolille, jottei mitään jäänyt näkemättä. Lahdessa ollut kaunis
auringon paiste oli muuttunut pilveileväksi ja viileän tuuliseksi
sääksi. Hyvä risteilysää, sanoi joku, voi nauttia myös kannella
maisemista.
Kohta oli edessä uusi kanavakokemus Kalkkinen, ja tultiin tutulle Ruotsalaiselle.
Kalkkisten kanava on Asikkalassa sijaitseva Päijänteen ja Ruotsalaisen
yhdistävä automaatti- ja osin kauko-ohjattava kanava. Kanava on
valmistunut vuonna 1878. Päijänteen ja Ruotsalaisen veden korkeusero on
metrin verran. Ennen Suomi Neidon lipumista kanavasta saivat kanavan
suulla odottaneet pikku purret siirtyä hyvässä järjestyksessä
Ruotsalaisen aalloille.

Loppumatka sujuikin tutummissa maisemissa: monet saaret ja mökit
tunnistettiin. Kohta horisontissa kiilsivät Tähtisillan komeat pylonit.
Lähemmäksi tultaessa alkoivat kotikaupungin kauniit näkymät olla ihailun kohteina: Kumpeli, Kylpylän ranta, satama, Rantacasino.




Pienen kaartelun jälkeen jalkauduttiin satamaan. Kiinnitettiin laiva rannan pylväisiin odottamaan paluuta takaisin Lahteen.
Laivan ovet avautuivat. Tervetuloa Heinolaan!
Mikä yllätys kohtasikaan kotirantaan tulijoita. Satamassa odottivat vastaanottajat: Heinolan Heili Inna Suoknuuti ja Lääninkivalteri Aschan alias Pekka Laitinen joukkoineen.


Unohtumaton kotiintulo. Kyllä me heinolalaisetkin osaamme huolehtia
matkailijoista. Piti käydä risteilyllä, jotta sai kokea tuon
sydämellisen kotiinpaluun.
Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen

|