|
Heinolan vuoden 2017 kotiseututeko
Pumppukaivo nyt arvoisessaan kunnossa
Sade ei pelottanut alatorille tullutta väkeä lauantaina 9.
syyskuuta, kun vanhaa pumppukaivoa oikeasti juhlittiin uudessa
loistossaan. Sateenvarjoin sonnustautunut juhlakansa odotti suurella
mielenkiinnolla alkavaa tapahtumaa, sillä huhtikuussa alkanut touhu
kaivon ympärillä oli ollut kaikille paikalla käyneille suuren
kiinnostuksen kohde.
Monet jutut ja muistot kaivolla tapahtuneesta sai työryhmä kuulla.
Onhan tärkeä kaivo ollut rannassa jo kaupungin maamerkkinä 122 vuotta.
Monia vuosia Heinola-Seuraakin vaivannut pumppukaivon kunto sai näin
hienolla tavalla yllättävän hienon lopputuloksen.
Heinolan musiikinystävien puhallinorkesterin soittama reipas marssi Ankkurit ylös Markus Ihajoen
johdolla soi sateisessa tihkussa varmasti ja mieltä kohottaen ja
viritti kaivon korjaustyölle osoitetun juhlatapahtuman hyvään alkuun.
Juhlan järjestämiseen oli monia syitä: vanha kaivo on nyt arvoisessaan
kunnossa, korjaus- ja maalaustyön ovat suorittaneet talkoolaiset. Oli
myös kiitosten aika. Vanha pumppukaivo tulee tulevina päivinä olemaan
vieläkin tärkeämmässä asemassa Heinolan kaupunkikuvassa kuin mitä se on
ollut.
Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola lausui suuren ilonsa tilaisuuden alussa:
- Siitä on aikaa, kun Heinolan vanhalla
pumppukaivolla on edellisen kerran ollut näin paljon väkeä. Vanha
heinolalainen sanonta on ollut, että kaivolla tavataan, ja nyt se
tapahtui näin suurella joukolla.
- Vanha pumppukaivo on saanut ylleen
ihailtavan entisen loisteen. Kuluneen kesän aikana kaivo on saanut
muutenkin monenmoista huomiota, josta olemme kiitollisia. Kun projekti
aloitettiin huhtikuussa, paikalla oli lehdistöä ja radio ja
kiinnostuneita ihmisiä katsomassa mitä pumpulle aiotaan tehdä. Kesän
aikana juttu poikineen oli lehdissä.
- Kaivojen merkitys oli entisaikaan
tuiki tärkeä. Yleisiä kaivoja on Heinolassakin ollut useita.
Muistorikkain on ehkä ollut tämä kaivo, sillä sen ympärillä on yli
sadan vuoden aikana tapahtunut monta iloista kohtaamista, joista
tullaan kuulemaan myöhemmin haastatteluissa. Heinolan sillan kupeessa
oleva pumppukaivo on aina omalla tyylillään kertonut heti kaupunkiin
tulijoille viestiä Heinolasta puutalokaupunkina.
Peltola kertoi kylpyläajan alkamisesta ja miten kaivonkin rakentaminen oli tärkeä osa viihtyvyyttä sen ajan Heinolassa:
- Euroopan 1800-luvun lopun kylpyläbuumi
oli tavoittanut Suomen ja Heinolan. Heinolassa oli valmistauduttu
kylpylän tuloon rakentamalla jo ennakkoon WPK-talo ja Harjupaviljonki.
Oltiin sitä mieltä, että savi ja radonvesi eivät riitä Heinolan
kylpylän anniksi vieraille, näiden rinnalle tarvitaan monenlaista
viihdykettä ja kylpylävieraille oheisohjelmaa. Siihen oli
mahdollisuutta, kun oli jo kutsuvat rakennukset sellaiseen- toimintaan.
- Jotta tällaista tapahtui, kaupungista
löytyi ansiokkaita päättäjiä luomaan Heinolalle aivan uudenlaista
kesäelämää. Yhtenä heistä mainittakoon kunnallismiehenä ansioitunut
kauppias ja kunnallismies Niilo Helander.
- Oma tarinansa on sitten rantapuiston
rakentamisella, jonka työ aloitettiin heti vuonna 1892 aloitetun
kylpylän aikaan. Oli saatava mieluisa ja kaunis puistotie
Harjupaviljongille, jossa oli luvassa päivittäin soittoa ja
postikorttimaisemia.
- Tälle meidän tilaisuudellemme on
tärkeää se, että Niilo Helander tilasi veljeltään rakennusmestari
Kaarle Valeriaan Helanderilta piirustukset pumppukaivon rakentamiseen
Rantapuiston koristeeksi. Piirustukset on tehty Tampereella 1894 ja
hyväksytty samana vuonna Heinolassa. Komeat kulissit rannan kaivo sai
seuraavana vuonna 1895.
- Nyt veljeksillä on omat muistomerkit
täällä Heinolassa vierekkäin, Niilo Helanderilla tuossa puiston tässä
päässä ja velipojalla uuden ilmeen saanut pumppukaivo alatorilla.
Ennen kuin jatkettiin juhlatapahtumaa, puhallinorkesteri soitti vielä tutun sarjan suomalaisia säveliä torivieraille.
Juhlatilaisuuden rakenteeseen kuului myös pienen torin pystyttäminen
entisaikojen tapaan. Myyjiksi pyydettiin ei ammattilaisia, jotta vanha
idea alatorin kesätorista olisi tilaisuudessa läsnä. Myyjät olivat
todella virran ala- ja yläjuoksulta. Heinola-Seura tarjosi alkaneen
syksyn ja juhlan kunniaksi Olavi Rainion keittämää rouheaa uutispuuroa tilaisuuteen osallistuneille.
Jotta alatorin elämä kaivoineen ja toreineen alkaisi elää, paikalla oli
monen muistelijan tietoutta kaivon elämästä ja ympärillä olleesta
kesätorista.
Ensimmäisenä muistelijana oli entinen kaupungininsinööri Mauno Laakso,
joka tuli virkaansa 1960-luvun alussa aikaan, jolloin Heinolassa
tapahtui monta järkytystä kaupunkikuvassa. Kaivokadun venerantaa mm.
alettiin täyttää ja tehdä tietä siltojen alitse Tommolaan. Kaivo oli
tulilinjalla. Onneksi se siirrettiin muutaman kymmenen metriä
nykyiselle paikalleen ja säilyi, vesikaivo ei.
Heinolan tietäjä Esko Aalto muisteli monia tapauksia kaivon ympärillä ja sen ajan yleisiäkin muistoja Heinolasta.
Yksi Heinolan tietäjistä Jouko Juurikkala kertoi hevosten juottamisesta
kaivolla ja isänsä kauppiasaikaisia tapahtumia kaivolla ja sen
ympäristössä.
Lusin koulun entisellä johtajalla, Matti Lunkalla oli nuorempaa tietoa,
sillä hän on rakennuttanut omaan pihaansa Lusiin pumppukaivon museosta
saamillaan piirustuksilla. Näin Heinolassa on kaksi Helanderin
piirtämää kaivoa. Asia oli monille yllätys.
Kansainvälistäkin väriä tilaisuuteen toi muutamia vuosia sitten
Heinolassa vaihto-oppilasvuottaan viettänyt japanilainen toimittaja
Hiroko Saito.
Sitten seurasi juhlatapahtuman kiitososa.
Aluksi talkooryhmän johtaja
Jari Karppinen kertoi talkooajatuksen syntymisestä ja työryhmän
kokoonpanosta. Hän kertoi myös siitä talkooavusta, jota ryhmä oli
saanut työn aikana. Kiitossanat hän suuntasi heinolalaisiin yrityksiin,
jotka olivat lahjoittaneet työssä tarvittavat tarvikkeet. Jopa ryhmä
sai kokea iloisia yllätyksiä pienistä kahvitauoista.
Jari Karppinen asetti kaivon sisälle taulun alkuperäisistä piirroksista
muistuttamaan tulevia sukupolvia kaivon historiasta. Kaivo lukittiin ja
avain luovutettiin museon johtajalle.
Heinola-Seuran puheenjohtaja kiitti lämpimin ajatuksin ryhmää yli 200
tuntisesta talkootyöstä meidän kaikkien heinolalaisten iloksi. Samalla
hän julkisti Heinolan-Seuran johtokunnan päätöksn, että ryhmän
talkootyö arvostetaan Vuoden kotiseututyöksi Heinolassa Suomen
itsenäisyyden juhlavuonna 2017.
Muistoksi seuran johtokunnan jäsen Anna Helena Tiainen ojensi
hienopuuseppä Jari Karppiselle, kirvesmies Teppo Nipulille ja maalari
Antti Taavilalle kunniakirjana taulut kaivon alkuperäisistä
piirustuksista. Jari Karppinen sai vielä ryhmän vetäjänä ja idean isänä
itsenäisyyden juhlavuoden kullatun mitalin.
Jari Karppinen kiitti ryhmän puolesta. Tunnustus tuli ryhmälle yllätyksenä, arvostamme palkinnon erittäin korkealle.
Yksi yllätys tapahtui vielä tilaisuuden lopussa. Heinolalainen
keräilijä Matti Tuikka luovutti seitsemän vuotta sitten tekemänsä
pienoismallin Heinolan kaupungille. Työllään hän on osallistunut
Päijät-Hämeen Liiton pienoismallikilpailuun. Lahjoituksen otti vastaan
kiitossanoin museonjohtaja Terhi Pietiläinen.
Juhlan päätarkoitus oli antaa nuorille yrittäjille kiitosta
suoritetusta työstä ja korostaa talkootyön merkitystä. Toivottavasti
uudet ryhmät keksivät ikiomia talkookohteita meidän kaikkien
heinolaisten iloksi. Kohteita kyllä löytyy.
Heinola-Seuralle pumppukaivon korjaus oli tärkeää, sillä seuran logossa
on koreillut Heinolan maamerkki pumppukaivo. Kun seura aloitti
toimintansa 1985, rakennusmestari Veikko Pystynen piirsi seuralle
logon. Juhlapäivän kunniaksi taiteilija Teuvo Salminen on päivittänyt
logon, joten pumppukaivon korjaus sai paljon yhteisöllisyyttä ja
myönteistä eteenpäin menoa Heinolassa.
Heinola-Seuran kiitokset kaikille työhön ja kiitosjuhlaan osallistuneille.
Kalevi Peltola
TALKOOMESTARIT VAATIVASSA TYÖSSÄÄN
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen
|
