Itsenäisyyspäivä Heinolassa 2018

Heinolan kaupunki juhli 101-vuotiasta itsenäistä Suomea arvokkaalla juhlatilaisuudella WPK-talossa 6.12.2018. Aluksi juhlakahvein ja sitten sinivalkoisin värein juhlalla.

Juhlaan Heinolassa liittyy aina perinteisesti Heinola-mitalin luovutus, valtakunnan tason juhlapuhuja, kaupungin puheenvuorot sekä isänmaallinen musiikkiohjelma, josta tälläkin kertaa vastasivat Heinolan Musiikinystävien puhallinorkesteri ja Heinolan Mieslaulajat.

Tämän vuoden itsenäisyyspäivän juhla oli puheissa lapsikeskeinen. Sekä juhlan avaaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki, että juhlapuhujaksi saatu lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, antoivat paljon ajateltavaa tämän hetken lapsien ja nuorten syrjäytymisen syihin ja seurauksiin. Vastuu on meillä aikuisilla rakennettaessa yhteistä isänmaata. Toiminnallista Lapsen oikeuksien viikkoa vietettiin Suomessa 19.-23.11.2018.

Juhla alkoi komeasti kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen Jääkärien marssilla. Musiikki ennakoi samalla 8.12. vietettävää Suomalaisen musiikin päivää, joka on myös liputuspäivä. Päivä on säveltäjämestarimme syntymäpäivä.

Tervetulotoivotuksen myötä Kirsi Lehtimäki muistutti siitä, että itsenäisyyspäivänä palaamme yhteisiin muistoihin ja käymme läpi kansakuntamme kohtalon vuosia. Jälleen nousee nöyrä kiitos heille, jotka uhrasivat elämänsä, terveytensä ja nuoruutensa itsenäisyyden puolesta.



Sotien jälkeen Suomea on johdettu muuttuvassa maailmassa viisaasti. Olemme saaneet pitää rauhan. Suomi on rakennettu rauhan vuosina. Tasa-arvoinen yhteiskunta on vahva tae rauhalle. Taloudellista hyvinvointia on kuitenkin jaettava niin, ettei pääse syntymään eriarvoisuutta ja osattomuutta, joka uhkaa yhteiskuntarauhaa.

Lehtimäki kertoi myös siitä, miten Presidentin rouvan Sylvi Kekkosen aforismit ovat olleet hänelle tärkeitä jo nuorena äitinä. ”Pieni on se äidinrakkauden piiri, johon mahtuvat vain omat lapset.” Meidän on nähtävä apua tarvitsevat ja otettava vastuuta toisistamme.

Seuraavaksi Heinolan Musiikinystävien puhallinorkesteri tulkitsi Markus Ihajoen johdolla Armas Maasalon Juhlamarssin.

Vain sellainen Suomi pärjää, joka nostaa heikompia, sanoi juhlapuheessaan Tuomas Kurttila. Hyvä koulutus ja kasvatus takaavat lapsille ja nuorille tulevaisuuden. Hän viittasi Presidentti J. K. Paasikiveen, joka sanoi, että kasvatuksesta ei voi tinkiä vaikeimpina aikoina. Jos tingimme sivistyksestä, tingimme tulevaisuudestamme, jatkoi Kurttila. Sivistyksellä on erityinen arvonsa aikana, jolloin meillä on yhä enemmän tietoa ja epätietoa.



Historian tuntemus on tärkeää, jotta tiedämme mistä tulemme ja minne haluamme mennä. Osassa Suomea on lukioita, joissa ei tarvitse opiskella sivuakaan historiaa, koska se on muutettu valinnaiseksi aineeksi. Se oli Kurttilalle yksi ihmetyksen aihe.

Juhlapuheen jälkeen seurasi toinen Jean Sibeliuksen sävelmä Isänmaalle. Sen esittäjänä oli Heinolan Mielaulajat Kai Kirikin johdolla. Mieslaulajien toisena numerona oli Veteraanin iltahuuto. Se kuuluu jokaisen itsenäisyyspäivän ohjelmaan. Kalervo Hämäläisen 1980-luvun loppupuolella säveltämä ja sanoittama laulu on yksi Suomen tunnetuimmista veteraanilauluista.



Seurasi jännityksellä odotettu hetki. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta Heinola-mitalin perustamisesta. Vuonna 1979 kaupunginvaltuusto päätti perustaa oman mitalin, joka myönnetään henkilölle tai yhteisölle ansiokkaasta toiminnasta kaupungin hyväksi. Sen ensimmäinen saaja oli professori Kauko Vainio. Mitalia on jaettu myös kummikaupunkien edustajille.

Mitalien jakajina olivat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Varjo ja kaupunginjohtaja Jari Parkkonen. Ennen mitalien jakoa Nina Varjo kertoi taustoja ja perusteita kaupunginhallituksen tämän kertaisten valintojen perusteiksi. Mitalit menivät liikunnan edistäjille.



Ensimmäisen mitalin saaja oli kesän avauksessa 2015 Vuoden positiivisimmaksi heinolalaiseksi valittu Seppo Rautiainen, joka on kannustanut heinolalaisia liikuntaan ainakin 30 vuoden ajan. Rautiainen tunnetaan erikoisesti palkitun Heinolan Ladun pitkäaikaisena puheenjohtajana, luonto-oppaana ja latujen lumettajana. Mitalin saaja on toiminut monissa luottamustehtävissä. Työuransa hän teki Puolustusvoimien palveluksessa. Seppo Rautiainen ei ollut juhlassa mukana. Hänelle mitali luovutetaan joulukuun valtuustokokouksessa.

Toinen mitalin saaja oli urheiluseura Paason Pojat ry, joka täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Seura perustettiin Heinolan Iskun kyläjaostona 17.5.1948. Oman urheilukentän seura sai vuonna 1970. Seuran päälajit ovat olleet hiihto talvella ja yleisurheilu kesällä. Seura on järjestänyt aktiivisesti myös kuntotapahtumia. Yksittäisenä merkittävänä liikuntatapahtumana on tunnettu Paason liikunnalliset kesäjuhlat. Viime vuosina urheiluseura on hoitanut myös kylätoimikunnan tehtäviä. Hiihtolatujen ylläpito on edelleen perinteikkään seuran tehtävänä.

Mitalin ottivat vastaan nykyinen puheenjohtaja Mikko Rautkoski ja perustajajäsen Pekka Rautkoski, joka esitti kiitossanat yllättävästä mitalista.

Mikko Rautkoski, Pekka Rautkoski, Nina Varjo, Jari Parkkonen

Ennen yhteistä Maamme-laulua kuultiin vielä Fredrik Paciuksen Suomen laulu mieslaulajien esittämänä ja Armas Järnefeltin Kehtolaulu puhallinorkesterin soittamana.

Itsenäisyyspäivän illan suussa on aina koskettava hetki, kun partiolaisten soihtukulkue lähtee seminaarin pihasta halki kaupungin sankarihaudoille. Kulkue kerää satoja heinolalaisia kaduille ja seuraamaan kulkuetta.





Kauniisti valaistu sankarihauta-alue ja sadat kynttilät haudoilla luovat syvän tunteen ja uskon siitä, että valoa kohti olemme menossa.

Onnea yhteiselle itsenäiselle Suomelle! Sitä olemme yhdessä rakentamassa kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen