|
Tosi kesä vetten päällä
Heinolalaiset risteilyllä
Huh hellettä, mutta kyllä meidän kelpaa! Kesän paras sää, aurinko
hellii taivaan täydeltä ja pieni tuulen vire vetten päällä, näin
runoili yksi risteilyllä mukana olleista. Perinteinen Heinola-Seuran järjestämä kahden kanavan risteily oli taas
tämän kesän juttu.
Kuudenkymmenen risteilijän joukko pakkautui aamutuimaan Järvisen
bussiin ja se oli menoa Lahden satamaan, melkein laivan viereen. Matkan
aikana ryhmän vetäjä Kalevi Peltola kertoi Hildenin laivayhtiön
historiasta ja sen laivoista. Suurta kunnioitusta herätti laivayhtiön
yritystoiminta yli viidenkymmenen vuoden aikajaksolta.
Suurin yksityinen ryhmä, totesi Suomen Neidon stuertti, toivottaessaan
heinolalaiset tervetulleiksi laivaan. Parhaat paikat laivalta varattiin
hetimiten, jotta näkyvyys ja kuuluvuus olivat taatut.
Kello saavutti yhdeksän ja laivan koneisto alkoi tutun pörräyksen ja
hitain käännöksin siirryttiin tutulle linjalle. Oli ilo katsella Lahden
sataman seudun suuria veneitä ja laivoja, hienoa asutusta ja kutsuvia
satamapalveluja. Laivan kapteeni Kari Suomalainen (kuva) siirtyi mikrofonin
ulottuville ja elämä laivareitillä alkoi tunteella ja kokemuksella
elää. Mikä oli kertoa ja tunteilla, kun on Lahden Heinolan reittiä
veivannut neljäkymmentä kesää, aina samalla innolla ja
asiantuntemuksella.
Laivan ulkosillat olivat ahkerassa käytössä. Siellä sai nauttia kesästä
ja lämmöstä monien kesienkin edestä. Oli ilo katsella myös laivalla
ollutta nuorta väkeä, hekin nauttivat laivan sopukoista ja sen monista
portaista.
Tultiin Vääksyn kanavaan ja kertomista riitti, laskeuduttiin Vesijärven
aalloilta uhkean Päijänteen vesille, laskua oli kolme metriä.
Jännitystä riittää ja katse seurasi tarkkaan, mitä suluissa tapahtuu.
Suomen Neito saapumassa Vääksyn kanavaan.
Kun Vääksyn kanava oli ohitettu, kapteeni kutsui lounaspöytään. Monet
olivat ehtineet jo jonoon. Suomen Neidon buffetpöytä oli monelle
mieluisa yllätys, tuoretta ja mieluisaa pöydän anninta todettiin.
Sen
äärellä vierähti melkein Kalkkisten kanavalle asti. Sielläkin oli omat toimintansa, Päijänteeltä päästiin vain
viidenkymmenen sentin pudotuksella. Tuttu Ruotsalainen oli läsnä. Sen
rantojen varrelta etsittiin tuttujen kesäpaikkoja ja arvuuteltiin
lukuisten saarien nimiä.
Suomen Neito Kalkkisten kanavassa.
Saaret ovat vesistön helmiä, runoili kapteeni. Sitä mieltä olimme
kaikki. Pian vuonna 1993 rakennettu Tähtiniemen silta oli edessä. Sillan
alitettua laiva puhalsi tutut töräykset.
Nyt oli aika ihailla kotikaupunkia vesistöstä käsin. Sellaista
mahdollisuutta ei usein tule. Hartaasti katselimme tutun sataman
toimintaa järveltä käsin. Tuttuja rakennuksia, tuttuja maisemia, sitä
kotoisuutta oli jopa laivasta noustessa oman kaupungin maaperälle.
Kiitos Suomen Neito! Tulemme pian takaisin. Emme kuitenkaan lähde
paluumatkalle Lahteen tänään. Vasta ensi kesänä on taas heinolalaisten
yhteinen risteily Lahti-Heinola.
Teksti ja kuvat: Kalevi Peltola
Kuvien editointi
ja sivunvalmistus: Arto Sakari Korpinen
Lisää kuvia risteilyltä
Aluksi Lahden satama ja Vesijärvi
Sitten Vääksyn kanava ja Päijänne
Päätteeksi Ruotsalainen ja Heinolan satama
Kalkkisten kanavan jälkeen Kalkkisten silta Kalkkisten kylässä.
|
