Siltojen kaupungin
kotiseutuyhdistys
itäisessä Hämeessä
HEINOLA-SEURA
Heinolan vaakuna
Etusivu
 
Ajankohtaista
 
Aloitteet
 
Galleria
 
Hakemisto
 
Hallinto
 
Historia
 
Juhlat
 
Julkaisut
 
Linkkisivu
 
Tarinatupa
 
Tietovakka
 
Toiminta
  
Heinola-Seuran syyskokous 2018



Heinola-Seura seuraa aikaa kotiseututyössä

Seuran puheenjohtajaksi edelleen valittu Kalevi Peltola toi terveiset Suomen Kotiseutuliiton Kotiseutupäiviltä Lappeenrannasta.

Päivien aikana pidetyssä vuosikokouksessa annettiin tärkeä julkilausuma, joka koski nuorten ja lasten mahdollisuutta päästä jo varhain kosketuksiin kotipaikkakunnalla tehtävään kotiseututyöhön, saada tietoa ja elämyksiä kotipaikkansa historiasta ja perinteistä, tehdään yhdessä huominen periaatteella. Asia on haaste kouluille ja kotiseutuyhdistyksille.

Julkilausuman keskiö on edennyt Heinolassa jo toiminnaksi. Heinola-Seura on lupautunut yhteistyöhön Virran Vekarat -lehden toimituksen kanssa. Ensi keväänä julkaistaan uudelleen viritetty Virran Vekarat -lehti Heinolan kaupungin 180-vuotisjuhlan kunniaksi juhlalehtenä Juuret ja siivet Heinolasta -teemalla. Kouluissa on meneillään jo kansikuvakilpailu.

Heinola-Seuran syyskokouksessa musiikkiopistossa hyväksyttiin vuodelle 2019 laaja toimintasuunnitelma sekä edellistä vuotta suurempi budjetti. Ensi vuonna vietettävä Heinolan kaupungin juhlavuosi oli moninaisesti mukana seuran toimintasuunnitelmassa ja budjetissa.

Johtokunta sai vahvistusta kahdesta uudesta jäsenestä Mikko Hallikkaasta ja Matti Kirveestä. Muut johtokunnan jäsenet ovat: Olavi Rainio, Anna Tiainen, Pirkko Vartiainen, Sari Volanen, Terhi Pietiläinen ja Juha Tuukkanen.

Virallisten asioiden jälkeen Heinola-Seuran johtokunnan jäsen, museonjohtaja Terhi Pietiläinen kertoi Heinolan kaupunginmuseon jo alkaneista korjausuudistuksista.

Museon ajanmukaistaminen Heinolassa on tärkeää. Kolme vuosikymmentä perusnäyttely samassa asussa ja esinein on pakottanut valtakunnallisesti tunnetun museon uudistumaan ja nykyaikaistumaan. Käsitys Heinolan historiasta ja sen painotukset ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet, joka edellyttää perusnäyttelyn ja palvelujen muotoutumista sen mukaan. Vanha museorakennus vuodelta 1872 tarvitsee myös oman huoltonsa.

Mitä tapahtuu nykyiselle perusnäyttelylle, miten se muuttuu, sitä keskustelua käydään. Museo haluaa kuunnella heinolalaisten toivomuksia, siksi on aloitettu muun muassa Museon palvelumuotoilutyöpaja -toiminta. Toiminta on tuottanut jo monia hyviä oivalluksia siitä, millainen Heinolan uusittu kaupunginmuseo voisi olla perusnäyttelyn osalta ja palveluiltaan. Miten digitaalisuus voisi näkyä uudistetussa museossa. Miten koululaisten ja nuorten opastukset tulevaisuudessa voitaisiin hoitaa niin, että museossa käynti on elämys ensimmäisestä kerrasta alkaen.

Toiveita on tarjolla ja se on hyvä suunnittelun lähtökohta, kertoi Terhi Pietiläinen. Miten se palvelutoiminta esimerkiksi voidaan toteuttaa toivotuin tavoin pienen henkilökunnan voimin, jää nähtäväksi.  Millainen on uudistettu kaupunginmuseo, se nähdään vuoden kuluttua, kun se avautuu ja on silloin yksi merkittävä Heinolan kaupungin 180-vuotisjuhlavuoden tapahtuma.

Kalevi Peltola