Haave uudesta kotiseutulaulusta
Heinolan Seura viettää vuonna 2010 toimintansa
25-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden
merkeissä seura on päättänyt järjestää alkuvuodesta sanoituskilpailun uudelle
Heinolan kotiseutulaululle. Syksyllä julistetaan jatkoksi sävellyskilpailu
kilpailutoimikunnan sopivaksi löytämälle runotekstille.
Alkukevään
kilpailun tarkoituksena on saada nykyaikaan ja yhteislauluksi soveltuva,
useasäkeistöinen runoteksti Heinolan henkeä kohottavalle ja kaupunkilaisia yhdistävälle
omalle kotiseutulaululle.
Kilpailu
laulutekstin löytämiseksi julistettiin Allin päivänä 31.1.2010 Heinolan III
Kotiseutupäivän nimipäivätilaisuudessa.
Heinolasta,
Itä-Hämeen helmestä, on tehty vuosikymmenien aikana useita lauluja sekä
kotiseutulaulun henkisiä että kevyempiä laulelmia. Monet niistä ovat
historiallisesti kiinnostavia, mutta eivät enää tunnu tähän aikaan sopivilta.
1960-luvulla
Elsa Kaarela ja Arvo Kippola runoilivat omat laulunsa Heinolalle. Heinolan
seminaarin musiikin lehtori Leo Härkönen sävelsi molemmat runot lauluiksi. Elsa
Kaarelan sanoittama Heinola, kotiseutumme -laulu opetettiin seminaarin
harjoituskoulussa kaikille vuosiluokille 1960-luvulla. Laulu sai
ensiesityksensä Heinolan kirjaston 100-vuotisjuhlassa 1963. Tänä päivänä laulu
on jo tuntematon. Arvo Kippolan Heinolan laulun on Heinolan mieslaulajat
-kuoro esittänyt ensimmäisen kerran 20-vuotiskonsertissaan syksyllä 1967.
Heinolassa kaivataan käyttökelpoista ja
ajanhenkistä uutta kotiseutulaulua juhlien yhteislauluksi. Vuosikymmenien ajan
Hämäläisten laulu on ollut ainoa vaihtoehto. Muutama
vuosi sitten Päijät-Hämeen liitto sai kilpailun kautta Päijät-Hämeelle oman
maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa, mutta sekään ei sävelensä takia sovellu suurten
joukkojen yhteislauluksi.
Kilpailun
järjestävät Heinola-Seura, Sanomalehti Itä-Häme ja Heinolan kaupunki.
Lisätietoja kilpailusta ja käytännön ohjeita laulutekstin
kirjoittamiseen löytyy Heinola-Seuran kotisivuilta tai sähköpostitse heinolaseura@phnet.fi
Oman kotiseutulaulun saaminen Heinolalle on kaupungin imagon
ja juhlakulttuurin kannalta tärkeää, siksi toivomme uskallusta ja innostusta
lähteä mukaan tähän kilpailuun.
Kalevi Peltola
