Syyssoirée
Toropoffeilla
Juhlaelämää
Heinolassa 1830-luvulla
Heinolan
Taidemuseon Ystävät ja museot siirsivät
aikakoneella heinolalaiset 9. lokakuuta 2010 iltahetkeksi 170 vuotta
taaksepäin aikaan, jolloin Heinola sai kaupunkioikeudet 1839
ja rikas kauppias Aleksander Toropoff vaimoineen ja palkollisineen
hoiti onnekkaasti moninaisia kauppatoimia ja siinä sivussa
vaikutti kaupungin yhteiselon ja kehittymisen onnistumiseen.
Vuoden 2009 kesällä Toropoff
avasi kotinsa ja kauppapuotinsa näyttelyvieraiden
ihailtavaksi.
Nyt vietettiin iloisia kalaaseja Toropoffin talon naapurissa, pihan
toisella laidalla WPK-talossa.
Toropoffilla oli näytön paikka. Rikkaan kauppiaan
maine vaati sitä.
WPK-talon juhlasali oli loihdittu palkollisten toimesta juhlaloistoon.
Upeat kattaukset kynttelikköineen toivottivat ajan henkeen
pukeutuneet juhlavieraat tervetulleiksi
viettämään kauppiasperheen kanssa syysjuhlaa
hyvän sadon kunniaksi. Hyvä sato merkitsi
lisää vaurautta kauppiaalle ja myös
hänen asiakkailleen.
Lähes koko Toropoffin seurapiiri oli noudattanut kutsua. Kauppiaan kertoman
mukaan vain jokunen oli saapunut tulemasta, kun rouva ei ollut
löytänyt arvoistaan syyskostyymiä ylle
puettavaksi. Paikalle oli saapunut myös itse
lääninkivalteri maaherran
lähettämänä. Olihan tilaisuutta
etukäteen tituleerattu iloiseksi illanvietoksi. Kyllä
se Heinolan iloisuus tiedetään.
Nostettiin maljoja, talon flyygeli oli ahkerassa
käytössä koko illan, viulu viihdytti ja ajan
runosäkeet miellyttivät kuulijoita. Ja minkä
laulutaiteen osaajan Toropoff oli löytänyt juhlaansa,
liekö ollut aivan toispaikkainen, niin
suloääninen hän oli.
Itse Toropoff oli
varannut pääpuheen paikan itselleen, totta kai kun
maksaja oli. Kuka se osasi niin sanansa sovittaa, jotta
huomispäivänä kaikki
rientävät kauppiaan tavarataivaaseen kehut tosiksi
toteamaan.
Juhlaohjelman päätteeksi Toropoff oli tilannut
näytelmäseurueelta kuvaelman Suloinen palkinto eli
Heinolan synty – allegoria kuorolle ja
näyttelijöille. Voi kuinka ihanasti meidän
Heinolastamme tuli oikein kaupunki.
Kun valloittava ajan mukainen ohjelma päättyi ja
punainen samettiesirippu laskeutui, alkoi runsas
buffetpäivällinen juomineen
venäläiseen tapaan. Näin oli Toropoff
hyväksi katsonut, olihan hän
venäläistä syntyperää.
Illallisen jälkeen oli juhlavieraiden aika osoittaa
viihtymisensä määrää
lunastamalla tikettejä, joilla luvattiin hienon hienoja ja
arvokkaita palkintoja hopeamaljasta nostettujen arpalipukkeiden
avulla.
Lopuksi kauppiasperhe sai kauniit kiitokset seurapiirijuhlasta,
jollaista ei Heinolassa ole ennen nähty.
Näin asia vain on.
Kalevi Peltola
J.K.
Juhlaväen suuret kiitokset Heinolan museoiden ja Heinolan
Taidemuseon Ystävien väelle unohtumattomasta
juhlahetkestä. Sali oli viimeistä paikkaa
myöten täynnä, ehkä se on suurin
kiitos paljon työtä vaatineesta juhlasta.
Tämä jos mikään on sitä
yhteisöllisyyttä, jota kaipaisi paljon paljon
enemmän tämän päivän
Heinolaan.
Napsauttamalla
pikkukuvaa näet sen suurena!
|
