"Tämänkertaisen kotiseutupäivän kulttuuriteko oli Heinola-aiheisen kotiseutulaulun sanoituskilpailun julistaminen".
Osmo Kuisma, Itä-Häme 1.2.2010. 






Allin päivän nimipäiviä vietettiin jo kolmannen kerran Vanhassa Pappilassa





Jo perinteeksi muodostunut Heinolan Kotiseutupäivä Allin päivänä todisti sen, että kaupunkilaiset tarvitsevat keskitalven kylmyyteen lämmintä yhdessäolon hetkeä ja kotiseutuun liittyvää yhteisöllisyyttä.

Tämänkertaisen Kotiseutupäivän ohjelmatarjonta oli laajentunut. Pappilan Allin päivän kahvitilaisuuden lisäksi tapahtumia oli eri puolilla kaupunkia.

Juhlavuoden valokuvauskilpailun valokuvanäyttely oli kaupunginmuseossa, DigiHeinola -näyttely oli pystytetty vanhaan kirjastoon. Allin päivän rääppiäisiä vietettiin Kaarina Karjalaisen ateljeessa, monissa keskustan liikkeissä sekä avantouintipaikalla Kylpylän rannassa että luistinradalla Ojakadun varrella.

• Kotiseutupäivän ohjelma

Pyryinen sää kuitenkin vaikeutti illansuun rääppiäistapahtumia.

Heinola-Seura kiittää kaikkia päivän järjestämisessä mukana olleita yhteistyökumppaneita ja ohjelmavastuussa olleita. Tervetuloa mukaan ensi vuonnakin.

"Heinola-Seura on jokaisen heinolalaisen asialla!"




Kodinomainen Vanhan Pappila on kuin luotu Allin päivän vietolle. Joskin nimipäivävieraiden joukko on kasvanut vuosien kuluessa äärirajoilleen. Kun on kerran ollut Allin nimipäivillä, sitä ei voi jättää väliin, vinkataan naapurikin mukaan.



Heinola-Seuran emännät olivat taikoneet Pappilaan vanhanajan kahvipöydän herkkuineen. Tarjoilun nautittavuutta lisäsivät pöydän kattaus ja tarjoilijoiden musta-valkoiset asut vanhan ajan tyylin mukaisesti. Pöydän ääreltä, pyrysään jälkeen oli mukava istahtaa nauttimaan yhdessäolosta ja runsaasta ohjelmasta.






Nimipäivävieraita oli tällä kertaa kauempaakin, Hämeenlinnasta ja Sveitsistä asti. Kotiseuturakkaus on kummallinen asia, se kuljettaa meitä, kauempaakin, kokemaan ja etsimään juuria ennen eletylle.




Kotiseutupäivän ohjelman alussa Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola toivotti nimipäivävieraat tervetulleiksi.

"Vietämme tänään Heinolan kotiseutupäivää jo kolmatta kertaa. Näin kotiseutupäivän vietolle on perinne syntynyt ja toivottavasti kauan eläköön.

Heinola-Seuran mielestä Heinola kotiseutuna ja asuinympäristönä on jokavuotisen juhlan aihe.
Tänä vuonna Heinola-Seura viettää toimintansa 25-vuotisjuhlavuotta. Viime vuonna juhlimme Heinolan kaupungin 170 vuoden ikää monin tapahtumin.

Tämä vuosi tuo tullessaan oman juhlaohjelmansa. Olkoon tämä Allin päivän vietto alkua Heinola-Seuran 25-vuotisjuhlavuoden tapahtumille…"

Kaupunkineuvos Timo Ihamäki toi tilaisuuteen kaupungin tervehdyksen.

Hän kiitti Heinola-Seuraa aktiivisesta toiminnasta Heinolan hyväksi. Ilman seuraa ei mm. tällaisia Allin päiviä Heinolassa vietettäisi. 25 vuotta sitten Timo Ihamäellä oli kunnia toimia seuran perustavassa kokouksessa puheenjohtajana.



Puheenvuoronsa lopussa Ihamäki kertoi Heinolan kaupungin tämän päivän ajatuksista ja loi mielenkiintoisen kokonaiskatsauksen sen tuleviin näkymiin ja suunnitelmiin.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Marja Halme kiinnitti Ihamäen rintaan kotiseutupinssin ja siten merkitsi valtuuston puheenjohtajan tärkeäksi yhdyshenkilöksi kaupungin päättäjiin.




Yllättävän musiikkitervehdyksen nimipäiville toivat viulisti Sirkku Hilanko ja pianisti Kai Kirik. Toivo Kuulan Aamulaulu juhlisti hienosti tilaisuuden alkua.




Äidinkielen lehtori Pekka Rautamaa Joensuusta oli saatu nimipäiväjuhlan pääesiintyjäksi kertomaan juhlavuoden kirjoituskilpailusta. Rautamaa oli Eila Jaatisen ja Leena Kekkosen lisäksi kilpailun lukijaraadissa.



Rautamaa toimi Heinolan seminaarin viimeisenä äidinkielen lehtorina vuosina 1958-1972. Viimeksi hän oli Joensuun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen äidinkielen didaktikkona. Heinolan aikoina Rautamaa toimi Heinolan kotiseutulautakunnan puheenjohtajana vuodesta 1961 vuoteen 1966. Myöhemmin 2000-2007 hän oli Heinola valtuuskunnan jäsen.

Pekka Rautamaa kertoi, että hän oli suurella mielenkiinnolla lukenut ja tutkinut kilpailujen monipuoliset kirjoitukset. 

"Kirjoittajat olivat ensisijaisesti ikäväkeä, valtaosa Heinolasta, osa myös Heinolassa asuneita mutta muualle muuttaneita. Nuorisoa kilpailu ei näytä kiinnostaneen. Kirjoitukset olivat erilaisia - kuten odotettavissa olikin - tyypiltään, laajuudeltaan ja tasoltaan. Joukossa oli useita kirjoittamaan tottuneiden, jopa kirjoja julkaisseiden laatimia. Ne erottuivat joukosta. Suosituin laji oli Heinolaan liittyvät lapsuuden muistelmat, kuten sopii odottaakin. Fiktiiviset sävyt eivät paljonkaan tulleet esiin. Muutamat runotkin olivat enimmälti 'matkailulähtöisiä'. Osa kirjoituksista lähti yhteiskunnallisista faktoista, osa oli henkilöpohjaisia muistelmia.

'Minun Heinolani' -teemaa oli käsitelty toisaalta keskittyneesti ja omaan näkökulmaan liittyvästi, toisaalta erillisinä, toisiinsa liittymättöminä muisteluksina.

Arviointiperusteiden oli oltava aika väljiä, vaikkakin kahta vaatimusta pidettiin olennaisina, kirjoituksen sisällön tuli liittyä pääasiallisesti Heinolaan ja lisäksi kirjoituksessa tuli olla kirjoittajan näkökulma Minun Heinolani.

Lukijaraadin arviointi oli yksimielinen. Palkittavat kirjoitukset nousivat jo ensilukemalla päällimmäisiksi."

• Kutsu Minun Heinolani -kirjoituskilpailuun

Rautamaan esitys oli rakennettu suurelta osin monipuolisten luettujen näytteiden varaan, jotka antoivat pienellä kehyskertomuksella juhlavieraille hyvän kuvan kirjoitusten tasosta ja herkullisuudesta. Erilaiset pikku jutut tunnetuista heinolalaisista saivat yleisön joka välissä hyvälle tuulelle ja osoittamaan suosiotaan.

• Seuraavat Pekka Rautamaan kirjoitukset ovat luettavissa Heinola-Seuran verkkosivuilla: Alli Heinämaa – toimelias Heinolan nainen ; Antero Valtasaari Heinolan seminaarin rehtorina

Anna Tiainen päätti tilaisuuden Minun Heinolani -osion lukemalla katkelmia omasta kilpakirjoituksestaan:
 
"Pienen Heinolan keskustan katot kyyhöttävät kesäpäivänä Harjun ja virran lämpöisessä kainalossa. Mielikuvitukseni juoksee vallattomasti pitkin rinnettä, mutkittelee puiden välissä, liitelee vapaasti historiallisen rakennuksen ympärillä, kuistilla, sisällä.
 
Tahdon olla osa historiaa, pieni hetki vain tätä päivää!"

• Voit lukea myös Anna Tiaisen runon, jonka hän itse lausui Heinola-Seuran 20-vuotisjuhlassa vuonna 2005:  Mietteitä Heinolasta

Heinola-Seura on jakanut kotiseutupäivän yhteydessä Kotiseututyön ansiomerkkejä ansioituneille heinolalaisille kotiseututyön tekijöille.

Tämän vuoden ansiomerkit myönnettiin Esko Aallolle ja Pekka Saariselle.

Esko Aalto, entinen myymäläpäällikkö, on perusheinolalainen, asunut koko ikänsä Heinolassa. Hänen kotiseutukiinnostuksensa on syntynyt jo lapsena, ja hän on avoimin silmin tarkastellut kotikaupunkinsa elämää ja ihmisiä koko ikänsä ajan.
 
Jo nuorukaisena hän on mm. valokuvannut kaupunkia ja 50-luvun puolivälissä hankki kaitafilmikameran ja projektorin, jotka avasivat uuden vaiheen kotikaupungin dokumentoinnissa.

Vanhemmiten hän on valokuvannut mm. kaupungissa purettavat rakennukset.

Vuosien kuluessa Eskosta on tullut kirjoittava tietäjä. Kirjoittelu Itä-Häme -lehteen alkoi vuonna 2001. Hänen lähes 200 muisteloaan ovat Itä-Hämeen lukijat saaneet vuosien kuluessa lukea. Kaksi vuotta sitten muisteloista syntyi kirja Menneitä muistellen. Heinola-Seura valmistelee tästä loppuunmyydystä kirjasta uusittua toista painosta.

Esko Aalto on myös Heinola-Seuran perustajäsen ja on kuulunut seuran johtokuntaan sääntöjen salliman ajan. Seuran jäsenyys on ollut Eskolle aina tärkeää, samoin seuran kirjojen tekemiseen osallistuminen. Hänen panoksensa mm. postikorttikirjan toteutukseen oli ensiarvoisen tärkeää.

• Esko Aalto – kirjoittava tietäjä

Pekka Saarinen, entinen Heinolan maalaiskunnan kunnanjohtaja, on tehnyt kotiseututyötä pitkään. Hän korosti aikoinaan pitäjän omaleimaisuutta ja Heinolan oman hallinnon alkua aina rukoushuonekunnan perustamisesta vuodesta 1630. Hän on syvällisesti perehtynyt kotikuntansa menneisyyteen, josta hän usein on tuonut Heinola-Seuran tilaisuuksiin monia mielenkiintoisia muisteluita.

Saarinen toimi Heinola-Seuran puheenjohtajana 1997–2005. Hänen puheenjohtajakaudellaan aloitettiin mm. kotiseutukirjojen teko ja Unikeon valinta -perinne, erilaiset merkkimiesten ja kansallisten merkkipäivien juhlien järjestäminen kaupunkilaisille, kotiseuturetket, monet varainhankintatapahtumat jne.
 
Heinola-Seura onnittelee ansiomerkkien saajia ja toivoo, että innostus kotiseututyöhön jatkuu.




Heinola-Seura julisti Allin päivillä 25-vuotisjuhlavuotensa merkeissä sanoituskilpailun oman kotiseutulaulun saamiseksi Heinolaan. Syksyllä julistetaan jatkoksi sävellyskilpailu kilpailutoimikunnan sopivaksi löytämälle runotekstille.

Kilpailun tarkoituksena on saada nykyaikaan ja yhteislauluksi soveltuva, useasäkeistöinen runoteksti Heinolan henkeä kohottavalle ja kaupunkilaisia yhdistävälle omalle kotiseutulaululle.

Kotiseutulaulun sanoituskilpailu päättyy toukokuun 31. päivänä, johon mennessä runot tulee lähettää Heinola-Seuralle.

Heinola-Seuran lisäksi Sanomalehti Itä-Häme ja Heinolan kaupunki ovat mukana kilpailun järjestämisessä.

Oman kotiseutulaulun saaminen Heinolalle on kaupungin imagon ja juhlakulttuurin kannalta tärkeää, siksi toivomme uskallusta ja innostusta lähteä mukaan tähän kilpailuun.

• Kutsu kotiseutulaulun sanoituskilpailuun
• Ajatuksia kotiseutulaulun kirjoittamisesta
• Heinola-Seura haaveilee uudesta kotiseutulaulusta
  

Heinolasta, Itä-Hämeen helmestä, on tehty vuosikymmenien aikana useita lauluja, sekä kotiseutulaulun henkisiä että kevyempiä laulelmia. Monet niistä ovat historiallisesti kiinnostavia, mutta eivät enää tunnu tähän aikaan sopivilta.

Heinola-Seuran kunniajäsen Toini Laitinen kertoi muistelupuheenvuorossaan Heinolasta tehdyistä lauluista. Hän on 30 vuoden ajan kerännyt näitä lauluja ja näytteeksi hän luki Väinö Lindbergin sanoittaman ja säveltämän Laulun Heinolalle.




Rovasti Anja Mastosalo lausui seurakunnan puolesta päätössanat onnistuneelle yhdessäololle toivotti voimia Heinola-Seuran työlle.

Allin päiviltä siirryttiin kotiseutupäivän viettoon keskustan muihin kohteisiin.