Heinola kotiseutuna ja asuinympäristönä ansaitsee oman juhlapäivänsä!

Siniristiliput liehuivat kaupungintalon saloissa. Sininen taivas. Valkoista puhdasta lunta kasapäin. Upeat ulkoiset talvikulissit Heinolan omalle päivälle. On maanantaipäivä.

Allin nimipäiväkutsuilla

"Oma tausta on kaikille arvokas ja siitä on syytä olla ylpeä.

Aivan samalla tavalla meidän tulee olla ylpeitä myös nykyisestä kotiseudustamme.

Monella meistä on taipumusta lähisokeuteen – emme aina näe kaikkia kotiseutumme tarjoamia etuja.

Tämä ohjelmajulistus on Heinola-Seuralle tärkeä, näistä ajatuksista meidän pitää vähä väliä  heinolalaisia muistuttaa, ja muistuttaa myös itseämme.

Saamme olla todella ylpeitä ja onnellisia siitä, että saamme asua Heinolassa, pitää sitä kotiseutunamme ja rakentaa sen tulevaisuutta, samalla kunnioittaa historiaamme ja menneisyyttämme. Menneisyydestä saamme uskoa myös tulevaan.”

Näin lausui Heinola-Seuran puheenjohtaja Kalevi Peltola avatessaan kotiseutupäivän Vanhassa pappilassa.

Allinpäivän nimipäiväkutsut olivat taas suosittu kohtauspaikka Vanhassa pappilassa hyvän tarjoilun ja mielenkiintoisen ohjelman parissa. 

• Tuulikki Ihalaisen runo Heinolan maa
• Heinolan kotiseutulaulun sanoituskilpailun yleisarvio

Vuoden Kotiseututyön ansiomerkit

Heinola-Seuran perinteisiin kuuluu, että Heinolan kotiseutupäivänä Allin kahvitilaisuudessa jaetaan kaksi kotiseututyön ansiomerkkiä kahdelle heinolalaiselle.

Suomen Kotiseutuliiton kotiseututyön ansiomerkki on tarkoitettu kotiseututyössä ja yhdistystoiminnassa ansioituneille henkilöille. Ansiomerkin on suunnitellut taiteilija Ene Valter ja se on ollut käytössä vuodesta 1999 alkaen. Merkin pohjana on Kotiseutuliiton tunnus.

Aikaisemmin ansiomerkin ovat saaneet: Kari-Paavo Kokki, Asko Alho, Mailis Hänninen, Kaija Multamäki, Maija Kippola, Toini Laitinen, Esko Aalto ja Pekka Saarinen.

Seuran varapuheenjohtaja Pekka Saarela luovutti tämän vuoden ansiomerkit Sirpa Juutille ja Pertti Salevalle (kuvassa).

Pertti Saleva on ollut seuran toiminnan ja tilien tarkastaja koko seuran toiminnan ajan 25 vuotta, ja on edelleen. Hän on suurella mielenkiinnolla seurannut kasvavan yhdistyksen toiminnan kaarta ja antanut taloudellista asiantuntemustaan.

Sirpa Juuti on kaupunginmuseon amanuenssina toiminut erikoisalueenaan taidemuseon toiminta. Hän on tutkinut pitkään heinolalaisia taiteilijoita ja kirjoittanut heistä. Heinolan museo on kuuluisa hienoista kesänäyttelyistään. Sirpa Juuti on ollut kokoamassa näitä arvostettuja historiallisia näyttelyitä ja laatinut niiden sisällöistä museon kirjasarjaan julkaisuja ja näin tehnyt vuosien ajan omaa synnyinkaupunkiansa Heinolaa tunnetuksi.

Jamesten tarinaa Heinolassa

Ensi kesän Heinolan museoiden suurnäyttely esittelee Heinolan teollisuuden yhtä kultakautta, Mattisen teollisuuden muuttoa Helsingistä Heinolaan ja sen voimakasta vaikutusta heinolalaisten elämänmenoon. Suuri osa Jamesten tarinaa on eletty Heinolassa, jossa Mattisen teollisuus Oy valmisti nuorison suosikkifarkkuja kolme vuosikymmentä.

Aihetta jo pitkään tutkinut Leena Voutilainen sai sen ajan farkkukansan Allinpäivillä kuuntelemaan suurella mielenkiinnolla monen omaksi koettua aikaa. Jopa Erkki Heiskanen oli pukeutunut hengen mukaiseen asuun aitoine James-vöineen. Näin kertoili Leena Voutilainen:

”Heinolalaisen Mattisen Teollisuuden valmistamat Jamekset olivat nuorisomuodin kuumin merkki 1960–70-luvulla. Kapinoiva nuoriso osti parhaimmillaan farkkuja yli miljoonan kappaleen vuositahtia.

Jamesten kolmikymmenvuotinen historia kootaan Heinolassa näyttelyksi. Kaupunginmuseo on jo hetken aikaa kerännyt kuvia, tarinoita ja aitoja James-farkkuja kokoelmiinsa. Hyväkuntoisten farkkujen löytäminen on ollut hankalaa.

Työ on sellaista aarteenetsintää. Farkut olivat arvokkaita ja ne käytettiin loppuun asti. Harvemmin löytyy hyväkuntoisena säilyneitä. Uudempaa farkkua on tietysti enemmän.

Materiaalia haalitaan edelleen lisää vaikka Jamesten historiaan liittyvää tavaraa on mukavasti löytynyt. Tarinoita ja kuvia farkkujen käyttäjistä kaivataan.

Mistä löytyisi vanhoja kuvia heinolaisista Jamesten käyttäjistä?

Meillä on näitä myyntikuvia, mutta ne ovat aika steriilejä. Niissä ei näy housujen käyttämisen historia, se miten nuoret ovat pukeutuneet, kammanneet hiuksensa ja meikanneet.

Ottakaa yhteyttä Heinolan kaupunginmuseoon”, kehotti Leena Voutilainen.

Heinolan kirkko 200 vuotta

Loppupuheenvuoron käytti vuoden 2007 unikeko Anja Mastosalo.

Puheenvuoronsa lopussa hän muistutti alkaneesta vuodesta Heinolan kirkon 200-vuotisjuhlavuotena. Kun Heinolan kirkko 25 vuotta sitten 30.11.1986 vietti 175-vuotisjuhlapäiväänsä, juhlapäivän edellisenä päivänä otettiin myös tämä pappila käyttöön korjauksien jälkeen.

Nimipäiväjuhlat jatkuivat seurustelun ja kahvittelun myötä.

”Marraskuun kuvia” kaupunginkirjastossa  

Juhlapäivä aloitettiin Jorma Judénin valokuvanäyttelyn avajaisilla kirjastossa. Entinen liikennelentäjä Jorma Judén on vuosikymmeniä harrastanut valokuvausta, erikoisesti luonto aiheenaan. Hänellä on ollut useita näyttelyitä ulkomaillakin. Heinolan näyttely on avoinna 18. päivään helmikuuta.

Avatun näyttelyn teemana on ”Marraskuun kuvia – kun järvi jäätyy”

Jäätyvä järvenpinta kuvauskohteena:

”Kun hyytävä marraskuinen koillinen myllertää järven pintavedet lähelle nollaa ja yöksi tyyntyy tähtien alle, syntyvät aamun kirpeinä tunteina veden pinnalle jääkiteet. Niiden kasvun voi kuvitella kuulevansa samoin kuin yöllisten revontulien loimotuksenkin.

Syntyvät kiteet ovat uskomattomia niin muodoltaan kuin kooltaankin.

Ne kestävät hauraina vain muutaman tunnin kunnes kasvavat paksuutta ja muodostavat kovan jään.

Samankaltaista näytelmää saatan onnistua ikuistamaan jäiden sulamisen aikaan keväällä, jolloin yöpakkanen kutoo kideverkon hetkeksi ennen auringon lämmittäviä säteitä.

Näinä muutamina tunteina vuodessa syntyvät minun kuvani Suomen luonnosta.” 

Tunnetko Heinolaa?



Heinolan Kameraseura oli järjestänyt kirjaston tilaan kuvakilpailun teemana Tunnetko Heinolaa?

Kuusi vähän erikoisesta kulmasta kuvattua tuttua heinolalaista kohdetta olivat tunnistettavina. "Oi, vaikeita!" useimmat väittivät.

Päivän päätteeksi Heinola-Seura palkitsi kaikki kuusi oikein vastannutta kuvakilpailijaa.

• Tunnetko Heinolaa? -kisan kuvat

Joka Allin päivänä hän on erikseen kutsunut heinolalaisia vieraakseen tutustumaan sekä hienoon seminaariympäristöön että hänen historialliseen työtilaansa.

Kaarina Karjalaiselle ovat rakkaita aiheita suo ja metsä. Näitä töitä hän esitteli Allin päivän vierailleen ja toivoi, että heinolalaiset vierailisivat useamminkin hänen ateljeessaan, koska se on avoinna myös yleisölle silloin kun hän on paikalla.

Yhteinen Heinola Mediapajassa

Viime keväänä Heinola-Seura ja Jyränkölä aloittivat Heinolan asukas- ja kyläyhdistysten kanssa valmistella yhteisiä kotisivuja. Sivujen tarkoituksena oli nostaa Heinolan eri asuinalueet yhteisillä nettisivuilla kaiken kansan tietoisuuteen. 

Työ oli vaikea, koska valmista materiaalia työn tuottamiseen ei kaikilla asuinalueilla ollut. Materiaalin kerääminen ja yhteistyön tekeminen olivat se työn haasteellisin osuus. Miten tässä onnistuttiin, se on nyt nettisivuilla nähtävissä. Heinola-Seura on tehnyt sivuille yleisesittelyn kaupungista.

Sivujen osoite on www.yhteinenheinola.fi

Projektin vetäjä Mikko Kallio esitteli ensimmäisen kerran yleisölle yhteisesti tehtyjä nettisivuja ja niiden syntyhistoriaa ja nykytilaa.

”Normipäivä” Jyränkölä-teatterin ensi-illassa

Keväästä saakka valmisteltu näytelmä on herättänyt keskustelua jo ennen ensi-iltaa. Kun tämä satiiirinen näytelmä kertoo heinolalaisesta perheestä, on hyvä käydä tulevissa esityksissä katsomassa ja varmistamassa, kertooko näytelmä teidän perheestänne, vai naapurin.

Esityksiä on vielä useita kevään aikana. Jatkoa näytelmälle on luvassa kesän tietämissä annettujen aiheiden pohjalta.

”Hiljainen sanoma” seurakuntasalissa

Allin päivä päättyi mielenkiintoiseen ja harvinaiseen iltaan seurakuntasalissa, Jorma Judénin  kuvalliseen ja musiikilliseen esitykseen Tiekirkkojen lasimaalauksista. Lähtökohtana olivat Heinolan kirkkojen lasimaalaukset.

Illan alussa näytetty Heikki Kaliman historiallinen filmi avasi lasimaalaustaiteen vaikeuden, työn pitkäkestoisuuden, monimutkaisuuden, mutta lopputuloksen syvällisen sanoman. Tämän taiteenlajin työtapa on peräisin 1200-luvulta ja on vielä voimissaan. Joskin nykyaika on tuonut omat teko- ja tyylilajinsa uusiin töihin ja uusiin kirkkoihin.

Tilaisuuden jälkeen yleisö jäi vielä pitkään keskustelemaan onnistuneesta illasta. Koettiin se, että jokainen taideteos, lasimaalauskin, avautuu parhaiten, kun sen sisälle pääsee kurkistamaan asiantuntijan opastuksella. Niin kävi nytkin.

Seuraavan kerran kun menemme Heinolan kirkkoon, katseemme kiinnittyvät varmasti ensimmäiseksi kirkon lasimaalauksiin Vapahtajan syntymä ja Heinolan arkipäivää siunaavien käsien suojeluksessa. Pitäjän kirkossa ovat taas lasimaalaukset Jeesus siunaamassa lapsia ja Jeesus ja syntinen nainen.

Aarteiden etsintää kirkkokierroksilla

Jorma Judén on jo monia vuosia harrastanut lasimaalaustaidetta. Harrastus on alkanut Heinolan kansalaisopistossa ja on jatkunut jo pitkään ja syventynyt. 

Jo usean vuoden ajan hän on kiertänyt Suomea ja valokuvannut kirkkojen lasimaalauksia ja samalla kerännyt tietoa lasimaalauksista, aloittaen tiekirkoista.

”Lasimaalaukset ovat kuin muutkin kirkkojen aarteet: ne eivät tarvitse sanoja. Kiehtovinta niissä on yksityiskohtien runsaus ja hiljainen sanoma. Yksikään lasimaalaus ei jätä kylmäksi” kertoi Jorma Judén.

”Olin hämmästynyt, että Suomessa on piilossa tällainen aarteisto. Usein kirkkoherratkaan eivät osanneet heti kertoa oman kirkkonsa lasimaalauksen aiheistosta. Niihin ei ole kiinnitetty huomiota, koska ne ovat monesti niin oleellinen osa työympäristöä.

Kun löytää tällaisen kiinnostuksen kohteen, se vie mennessään. Turha lähteä etsimään ulkomailta vaikutteita, kun oma maa on tutkimatta.”

Heinola-Seuran tarkoituksena oli aloittaa Heinolan kirkon 200-vuotisjuhlavuosi jo näin ennakkoon Heinolan kirkkojen lasimaalauksista kertovalla illalla.

Illan päätteeksi sovittiin, että ennen adventin aikaa samanaiheinen ilta jatkuu ja syventää tämän illan aihetta.

Kalevi Peltola